Digitoday uutisoi tänään Meego-mobiilikäyttöjärjestelmää Nokialla kehittäneiden ohjelmoijien irtisanomisten/irtisanoutumisten alkavan tämän kuun lopussa. Lokakuussa myyntiin tuleva N9-älypuhelin on pääosin valmis, eikä Nokia tule tekemään muita Meego-laitteita.
Perinteikkäästä Symbian-käyttöjärjestelmästä Nokia luopuu pikavauhtia. Jatkossa Nokian länsimarkkinoille suunnatuissa laitteissa käytetään Microsoftin Windows Phonea ja arvatenkin myös Windows 8:aa, sillä Microsoftin seuraava käyttöjärjestelmä tulee toimimaan myös mobiililaitteissa yleisillä ARM-arkkitehtuurin suorittimilla.
Kuukausi sitten Hewlett-Packard antoi kirveestä omalle Linux-pohjaiselle mobiilikäyttöjärjestelmälleen, WebOS:ille, joka lienee kaupallisena käyttöjärjestelmänä vielä kuolleempi kuin Meego ja Symbian.
Samsungin huhutaan keikauttavan Bada-mobiilikäyttöjärjestelmänsä avoimeksi lähdekoodiksi ensi vuonna - todennäköisesti käyttöjärjestelmän elinvoimaisuuden takaamiseksi.
Omaa käyttöjärjestelmäänsä BlackBerry-laitteissaan käyttävä kanadalainen RIM on tavallaan pahemmassa ahdingossa kuin Nokia, sillä markkinaosuus sukeltaa, mutta horisontissa ei näy pelastavaa enkeliä.
Seitsemän mobiilikäyttöjärjestelmää on siis henkitoreissaan tai ainakin huteralla pohjalla. Alan menestyjiä ovat Googlen Android-mobiilikäyttöjärjestelmä, joka ahmii markkinaosuuksia älypuhelin- ja tablettirintamilla huikeaa vauhtia, sekä muodikkaista Applen laitteista löytyvä iOS.
Windows Phonen ja Windows 8:n mobiiliversion menestys alkaa hahmottua vasta vuodenvaihteen jälkeen. Googlella on Androidin lisäksi hihassaan vielä verkkopohjainen ChromeOS.
Mobiilikäyttöjärjestelmien taistelu on siis veristä ja myllerryksiä tapahtuu kuukausittain.
Tietotekniikan kehitystä edes summittaisesti seuranneet kuitenkin tietävät, että laitteistojen tehot kasvavat huimaa - ja tasaista - tahtia. Aivan viime vuosina - käytännössä juuri älypuhelinten ja tablettien esiinmarssin aikana - varsinkin mobiiliprosessorit ja -grafiikkapiirit ovat ampaisseet hurjaan nousuun. Tai oikeastaan vähävirtaiset piirit ovat saavuttaneet tason, jolla niissä riittää ruutia työpöytäpohjaisten käyttöjärjestelmien, kuten Androidin ja Windowsin, pyörittämiseen.
Vielä tämän vuoden aikana ja viimeistään ensi vuonna julkaistavat/yleistyvät 2-4 -ytimiset mobiiliprosessorit grafiikkakiihdyttimineen (mm. nVidian Tegra3/Kal-El ja vaikkapa Qualcommin S3- ja S4 -sarjan Snapdragonit) lienevät hyvinkin jo niin tehokkaita, että niillä voinee ajaa vaikkapa Ubuntu Linuxia ja tavallista Windows 8:a vähintään riittävän vikkelästi peruskäytössä.
Herää kysymys; mihin mobiilikäyttöjärjestelmiä enää tarvitaan? Onko nyt käynnissä oleva mobiilikäyttöjärjestelmien pudotuspeli vain alkusoittoa koko mobiilikäyttöjärjestelmän konseptin katoamiselle? Toisin sanoen, häämöttääkö myös Androidin ja iOSin sukupuutto jo 3-4 vuoden päässä?
Mobiilikäyttöjärjestelmien keskeiset erot "isoihin" käyttöjärjestelmiin ovat käsittääkseni olleet tekninen keveys (koska laskentatehoa ja muistia on ollut vähän) ja käyttökohteeseen sovitettu käyttöliittymä. Näistä ensiksi mainittu on siis poistumassa teknisen kehityksen myötä, ja käyttöliittymän muokattavuus alkaa olla nykyaikaisten käyttöjärjestelmien perusominaisuuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti