Olette ehkä kuulleetkin, että elämme mielenkiintoisia aikoja. Aina.
Juuri nyt on meneillään sellaisia juttuja, jotka mielestäni kertovat jotain oleellista tästä ajasta.
Ouya-pelikonsolihanke kiskoo miljoonia Kickstarterista. Kävi hankkeelle lopulta miten tahansa (tosin pointti on huomattavasti terävämpi, jos hankkeelle ei käy ihan huonosti), niin onpahan todistettu 99 dollarin pelikonsolin kysyntä ja periaatteellinen mahdollisuus markkinoille pääsemiseen ja olemassaoloon. Sisuksiltaan Ouya on käytännössä sama kuin Samsungin uusin, kaunein ja kallein älypuhelin Galaxy S III.
Hardkernel.com kauppaa melkein (vai justiinsa?) samaa rautaa devilaudan muodossa hintaan 129 dollaria.
Eikä pidä unohtaa Googlen Nexus 7 -tablettia, jonka hinta arvottiin 199 dollariin. (ja joka on muuten niin ikään rautana aika läheistä sukua em. vehkeille)
Ultrahalpaa rautaakin on. Raspberry Pi on vapaasti haxoroitava tietsikka, joka maksaa palttiarallaa 35 taalaa. Omani maksoi toimituskuluineen 41 euroa. Raspberry Pi on tuotteena pitkälti sama juttu kuin Hardkernelin em. devauslauta, mutta monta hinta- ja teholuokkaa alemmalta portaalta.
Jolla Mobile taas lähtee polleasti haastamaan elektroniikkajättejä älypuhelinmarkkinoilla. Eikä taistelukassasta löydy ensimmäisessä vaiheessa kuin ehkä se 10 miljoonaa dollaria, josta julkisuudessa on kerrottu. Mikäpä on haastaessa, kun Meegona alkaneen mobiili-Linux Merin saa ilmaiseksi ja rautahan on näköjään halpaa. (ei puhuta nyt softapatenteista. siksikään, että niistäkin Jolla selviää lopulta rahalla siinä missä muutkin).
Mitä ihmettä tämä kaikki tarkoittaa?
No, ainakin sitä, että mobiililaitteiden järjestelmäpiirit ovat kehittyneet sellaiselle tehoasteelle, että niistä voi askarrella mitä tahansa älypuhelimen tietokoneen välillä. Ja tarkoitan siis ihan oikeaa tietokonetta työpöytäympäristöineen kaikkineen. Ja mihin hintaan! Tuotteistettuja laitteita satasella tai parilla.
Toisaalta, softa on ilmaista. Linuxit hoitaa hommat älypuhelimesta kotitietokoneeseen (ja jos halutaan hyväntahtoisesti laskea Android Linuxiksi, niin myös pelikonsolihommat).
Ennustan jänniä juttuja, kun tehokas rauta on naurettavan halpaa ja softa ilmaista. Siinä on sellainen soppa, että sieltä muhii esiin... En tiedä mitä, mutta jotain.
P.S. kuinka kauan Apple ja Samsung voivat pyytää älypuhelimistaan n. 600 euroa? Vai mahtaako yleiseen tietoisuuteen ikinä levitä tieto siitä, että em. laitteiden keskeinen teknologia maksaa vajaan satasen...
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Meego. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Meego. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 15. heinäkuuta 2012
maanantai 9. heinäkuuta 2012
Meego seilaa Jollalla
Olin viikon lomalla aurinkorannalla, ja palattuani kieltämättä yllättävin ja potentiaalisesti positiivisin uutinen oli Jolla Mobilen ulostulo Meego-älypuhelinhankkeineen. Aikamoista.
Spekulointia älypuhelinmarkkinoille mahtumisesta, uuden ekosysteemin elinmahdollisuuksista ties mistä on ollut ja tulee olemaan, sillä ovathan ne relevantteja kysymyksiä. Askarruttavat toki meikäläistäkin.
Pohdin myös, että mitä rautaa Meego-Jolla tulee olemaan ja mistä se rauta tulee? Paljonko pitää latoa rahaa tiskiin, että kiinalaispaja alkaa suoltaa ajanmukaisia luureja? Onko Jollalla tarvittava raha ja/tai tarvittavat partnerit ja/tai tarvittavat teollisuuskontaktit? On kai.
Oma henk. koht. vetoomukseni ja toiveeni Jollalle Meego-puhelimen erottautumisen suhteen on tämä: Huomioikaa pelit ja pelaaminen alusta lähtien. Ehkä jopa rautatasolla; harkitkaa *elegantteja* peliohjaimia. Vähän niinkuin N-Gage, mutta parempi. Edes johonkin malliin.
Sillä nyt kun asiaa mietin, en oikein hahmota Meegon etua kuluttajan näkökulmasta. Mitä Meego-luuri tarjoaa, mitä ei iOS-, Android- tai Windows Phone -laitteista löydy?
Tai missä Meego on niin paljon parempi, että kuluttajakin sen huomaa?
Mistä paremmuuden näkee?
Spekulointia älypuhelinmarkkinoille mahtumisesta, uuden ekosysteemin elinmahdollisuuksista ties mistä on ollut ja tulee olemaan, sillä ovathan ne relevantteja kysymyksiä. Askarruttavat toki meikäläistäkin.
Pohdin myös, että mitä rautaa Meego-Jolla tulee olemaan ja mistä se rauta tulee? Paljonko pitää latoa rahaa tiskiin, että kiinalaispaja alkaa suoltaa ajanmukaisia luureja? Onko Jollalla tarvittava raha ja/tai tarvittavat partnerit ja/tai tarvittavat teollisuuskontaktit? On kai.
Oma henk. koht. vetoomukseni ja toiveeni Jollalle Meego-puhelimen erottautumisen suhteen on tämä: Huomioikaa pelit ja pelaaminen alusta lähtien. Ehkä jopa rautatasolla; harkitkaa *elegantteja* peliohjaimia. Vähän niinkuin N-Gage, mutta parempi. Edes johonkin malliin.
Sillä nyt kun asiaa mietin, en oikein hahmota Meegon etua kuluttajan näkökulmasta. Mitä Meego-luuri tarjoaa, mitä ei iOS-, Android- tai Windows Phone -laitteista löydy?
Tai missä Meego on niin paljon parempi, että kuluttajakin sen huomaa?
Mistä paremmuuden näkee?
lauantai 4. helmikuuta 2012
Spark - avoin tabletti keväällä
Nokia ja Intel hylkäsivät Meegon viime vuonna, mutta onneksi avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisö jatkoi mobiili-Linuxin tekemistä Mer-projektina.
Aherrus on kantamassa hedelmää, sillä muista kaupallisista tableteista poiketen täysin avoin Spark-tabletti on valmistumassa.
Avoimuus tarkoittaa sitä, että Sparkin ohjelmisto on vapaasti ja luvallisesti muokattavissa. Muokkausta epäilemättä tullaan myös tekemään mitä moninaisimpien tahojen toimesta.
Raudan puolesta Spark on näkökulmasta riippuen näpsäkkä tai nuhainen. 7-tuumainen näyttö on ehkä pieni, etenkin 800 x 480 -resoluutionsa takia, mutta pysyypähän laitteen ulkomitat mukavan mobiileina.
Yksiytiminen 1Ghz AMLogic Cortex A9-suoritin on kaukana huipputablettien tupla- ja neliydinprosessoreista, mutta rinnalla on onneksi asiallinen Mali 400 -graffasiru. Ja eihän niitä piirrettäviä pikseleitä montaa ole.
Jos speksit vaikuttavat geneerisiltä kiinalaiskikkareilta, syykin on selvä; Spark on oikeasti uudelleenbrändätty Zenithink C71, jolla on ikää ainakin pari vuotta.
Henkilökohtaisesti olen innoissani Sparkista siksi, että se osoittaa myös muiden kuin elektroniikkajättien pystyvän tuomaan tuotteita markkinoille. Elektroniikkajätit kun haluavat tyypillisesti kontrolloida tuotteitaan mahdollisimman tiukasti. Pahin ja paras esimerkki tästä on Apple.
Toki Spark on teknisesti vanhentunut, kallis (suhteellisesti; 200 euroa on halpa tabletti, mutta isoissa erissä tilattuna hinta vähintään puolittuisi) ja pääasia eli sisältö on suurelta osin arvailujen varassa, mutta ilmiöiden on alettava jostain.
Ennustan tai ainakin toivon, että vuoden tai parin päästä markkinoilla on Sparkin jälkeläinen, josta löytyy integroidut peliohjaimet ja ehkä näppäimistökin, jos ei muuten niin lisäosana. Olisi se hieno!
Aherrus on kantamassa hedelmää, sillä muista kaupallisista tableteista poiketen täysin avoin Spark-tabletti on valmistumassa.
Avoimuus tarkoittaa sitä, että Sparkin ohjelmisto on vapaasti ja luvallisesti muokattavissa. Muokkausta epäilemättä tullaan myös tekemään mitä moninaisimpien tahojen toimesta.
Raudan puolesta Spark on näkökulmasta riippuen näpsäkkä tai nuhainen. 7-tuumainen näyttö on ehkä pieni, etenkin 800 x 480 -resoluutionsa takia, mutta pysyypähän laitteen ulkomitat mukavan mobiileina.
Yksiytiminen 1Ghz AMLogic Cortex A9-suoritin on kaukana huipputablettien tupla- ja neliydinprosessoreista, mutta rinnalla on onneksi asiallinen Mali 400 -graffasiru. Ja eihän niitä piirrettäviä pikseleitä montaa ole.
Jos speksit vaikuttavat geneerisiltä kiinalaiskikkareilta, syykin on selvä; Spark on oikeasti uudelleenbrändätty Zenithink C71, jolla on ikää ainakin pari vuotta.
Henkilökohtaisesti olen innoissani Sparkista siksi, että se osoittaa myös muiden kuin elektroniikkajättien pystyvän tuomaan tuotteita markkinoille. Elektroniikkajätit kun haluavat tyypillisesti kontrolloida tuotteitaan mahdollisimman tiukasti. Pahin ja paras esimerkki tästä on Apple.
Toki Spark on teknisesti vanhentunut, kallis (suhteellisesti; 200 euroa on halpa tabletti, mutta isoissa erissä tilattuna hinta vähintään puolittuisi) ja pääasia eli sisältö on suurelta osin arvailujen varassa, mutta ilmiöiden on alettava jostain.
Ennustan tai ainakin toivon, että vuoden tai parin päästä markkinoilla on Sparkin jälkeläinen, josta löytyy integroidut peliohjaimet ja ehkä näppäimistökin, jos ei muuten niin lisäosana. Olisi se hieno!
torstai 12. tammikuuta 2012
CES:in pelitabletit - Razer Project Fiona ja WikiPad
CES-messuilla esiteltiin pari mielenkiintoista prototyyppilaitetta, nimittäin suuresti himoamiani peliohjaimilla varustettuja tabletteja. Vielä kun mukaan läpsäistäisiin täysikokoinen näppäimistö ja kunnon softat, niin jopa kelpaisi...
... paitsi molemmat laitteet ovat harvinaisen luotaantyöntävän näköisiä. Laitteista mielestäni uskottavampi on Razerin Project Fiona, joka pyrkii tuomaan hardcore-luokan pc-pelit tablettiin. Mikä jottei, mutta ohjaimet on turhankin näyttävät. Ensimmäinen mielikuva on, että tabletin kylkiin olisi pultattu Playstation Move -ohjaimet.
Jos Fiona on ruma ja epäkäytännöllisen näköinen, WikiPad-proto on susiruma. Muutenkaan laitteesta ei ole helppo innostua, sillä prototyyppi on tiettävästi varsin varhainen. Esimerkiksi minkäänlaista pelitukea ohjaimille ei vielä ollut.
Oih ja voih. Kunpa esim. Nokia olisi herättänyt N-Gage -brändin henkiin ja luonut Meego (tai nyttemmin Tizen) -pohjaisen miniläppäri/tablettihybridin peliohjaimilla...
... paitsi molemmat laitteet ovat harvinaisen luotaantyöntävän näköisiä. Laitteista mielestäni uskottavampi on Razerin Project Fiona, joka pyrkii tuomaan hardcore-luokan pc-pelit tablettiin. Mikä jottei, mutta ohjaimet on turhankin näyttävät. Ensimmäinen mielikuva on, että tabletin kylkiin olisi pultattu Playstation Move -ohjaimet.
Jos Fiona on ruma ja epäkäytännöllisen näköinen, WikiPad-proto on susiruma. Muutenkaan laitteesta ei ole helppo innostua, sillä prototyyppi on tiettävästi varsin varhainen. Esimerkiksi minkäänlaista pelitukea ohjaimille ei vielä ollut.
Oih ja voih. Kunpa esim. Nokia olisi herättänyt N-Gage -brändin henkiin ja luonut Meego (tai nyttemmin Tizen) -pohjaisen miniläppäri/tablettihybridin peliohjaimilla...
perjantai 30. syyskuuta 2011
Viritetty Asus Eee pc X101 - yhä alle 200 euroa
Kirjoitin pari viikkoa sitten kokemuksistani Asuksen 169 euron hintaisesta miniläppäristä, Eee pc X101:stä.
Suoraan paketista korkattuna laite ei varsinaisesti vakuuttanut. Yksi gigatavu muistia, syystä tai toisesta heikosti toiminut Meego ja kurja näppäimistö tekivät käyttökokemuksesta nihkeän.
Näppäimistölle ei voi mitään, mutta pari muuta epäkohtaa on korjattu vikkelästi.
Kuten totesin, laitteen ainokainen muistikampa on helppo vaihtaa. Ostin Verkkokauppa.comin Pirkkalan myymälästä Kingstonin 2 gigatavun 1333 MHz DDR3 -muistikamman 16,90 eurolla ja lykkäsin sisään. Hyvin toimi, vaikka kampa on tarkoitettu mukamas HP:n ja Compaqin läppäreihin.
Käyttöjärjestelmäksi vaihdoin Ubuntu 10.04 Netbook Editionin. Homma hoituu helposti kirjoittamalla levyimage usb-muistitikulle ja sorvaamalla miniläppärin BIOS boottaamaan tikulta painamalla Fn+F2 laitetta käynnistäessä.
Heti käyttöjärjestelmän asentamisen ja päivittämisen jälkeen oli selvää, että Ubuntu toimii monin verroin paremmin kuin Meego. Kriittinen YouTube-videotestikin sujui odotetun tyylikkäästi.
Asensin Ubuntun ennen muistikamman vaihtoa, joten pelkästä lisämuistin tuomasta piristyksestä ei tosiaankaan ollut kyse.
On muuten hyvä huomata, että Intelin Atom N455 -prossu sisältää HyperThreading-teknologian, eli suoritin näkyy käyttöjärjestelmälle kaksiytimisenä (vaikka fyysisiä ytimiä onkin vain yksi).
Vasta jälkikäteen hoksasin, että Unity-käyttöliittymän myötä Ubuntun miniläppäriversio on ilmeisesti sulautettu perus-Ubuntuun. Taidankin vaihtaa lokakuussa uusimpaan Ubuntuun, jahka 11.10 julkaistaan
(hox hox; Ubuntun versioissa ensimmäinen numero viittaa julkaisuvuoteen ja jälkimmäinen kuukauteen. 11.10 tarkoittaa siis vuoden 2011 lokakuussa julkaistua versiota. Ubuntua julkaistaan puolen vuoden välein, lokakuussa ja huhtikuussa)
Meego 1.3 taitaakin näillä näkymin jäädä julkaisematta, joten eipähän tarvitse kokeilla sitäkään.
Askartelun jälkeen X101:n kokonaishinta on 8,20 euron toimituskuluineenkin yhä alle 200 euroa. Ei paha, ottaen huomioon kuinka näpsä ja massiivisen sovellusvalikoiman tarjoava käyttis Ubuntu on.
P.S. ja edit: no jopa jotakin, ehkä se Meego 1.3 tulee sieltä sittenkin. Ainakin Asus tuntuu niin uskovan. Selvisipä samalla myös se YouTuben tökkiminen.
Suoraan paketista korkattuna laite ei varsinaisesti vakuuttanut. Yksi gigatavu muistia, syystä tai toisesta heikosti toiminut Meego ja kurja näppäimistö tekivät käyttökokemuksesta nihkeän.
Näppäimistölle ei voi mitään, mutta pari muuta epäkohtaa on korjattu vikkelästi.
Kuten totesin, laitteen ainokainen muistikampa on helppo vaihtaa. Ostin Verkkokauppa.comin Pirkkalan myymälästä Kingstonin 2 gigatavun 1333 MHz DDR3 -muistikamman 16,90 eurolla ja lykkäsin sisään. Hyvin toimi, vaikka kampa on tarkoitettu mukamas HP:n ja Compaqin läppäreihin.
Käyttöjärjestelmäksi vaihdoin Ubuntu 10.04 Netbook Editionin. Homma hoituu helposti kirjoittamalla levyimage usb-muistitikulle ja sorvaamalla miniläppärin BIOS boottaamaan tikulta painamalla Fn+F2 laitetta käynnistäessä.
Heti käyttöjärjestelmän asentamisen ja päivittämisen jälkeen oli selvää, että Ubuntu toimii monin verroin paremmin kuin Meego. Kriittinen YouTube-videotestikin sujui odotetun tyylikkäästi.
Asensin Ubuntun ennen muistikamman vaihtoa, joten pelkästä lisämuistin tuomasta piristyksestä ei tosiaankaan ollut kyse.
On muuten hyvä huomata, että Intelin Atom N455 -prossu sisältää HyperThreading-teknologian, eli suoritin näkyy käyttöjärjestelmälle kaksiytimisenä (vaikka fyysisiä ytimiä onkin vain yksi).
Vasta jälkikäteen hoksasin, että Unity-käyttöliittymän myötä Ubuntun miniläppäriversio on ilmeisesti sulautettu perus-Ubuntuun. Taidankin vaihtaa lokakuussa uusimpaan Ubuntuun, jahka 11.10 julkaistaan
(hox hox; Ubuntun versioissa ensimmäinen numero viittaa julkaisuvuoteen ja jälkimmäinen kuukauteen. 11.10 tarkoittaa siis vuoden 2011 lokakuussa julkaistua versiota. Ubuntua julkaistaan puolen vuoden välein, lokakuussa ja huhtikuussa)
Meego 1.3 taitaakin näillä näkymin jäädä julkaisematta, joten eipähän tarvitse kokeilla sitäkään.
Askartelun jälkeen X101:n kokonaishinta on 8,20 euron toimituskuluineenkin yhä alle 200 euroa. Ei paha, ottaen huomioon kuinka näpsä ja massiivisen sovellusvalikoiman tarjoava käyttis Ubuntu on.
P.S. ja edit: no jopa jotakin, ehkä se Meego 1.3 tulee sieltä sittenkin. Ainakin Asus tuntuu niin uskovan. Selvisipä samalla myös se YouTuben tökkiminen.
keskiviikko 28. syyskuuta 2011
Meego + LiMo = Tizen
Viimeaikaiset spekulaatiot ovat osoittautuneet oikeiksi. Intel hylkää Meegon rauniot ja iskee hynttyyt yhteen Samsungin ja LiMo -jengin kanssa. Yhteisprojektin nimi on Tizen.
Tizen-projektin tavoitteena on luoda Linux-pohjainen avoin mobiilikäyttöjärjestelmä monenlaisille laitealustoille, siis tehdä tismalleen samaa kuin Meego. Ei siis ihme, että Meegon parhaat palat sulautetaan Tizeniin.
Toisin sanoen kyseessä on monessa mielessä Meegon uudelleenbrändäys, jota asioista perillä olevat meegolaiset osasivatkin odottaa.
Ensisilmäyksellä suurin ero Meegon ja Tizenin välillä on HTML5:n ja Qt:n rooli. Meegon yhteydessä hehkutettiin Qt:a, mutta mitä ilmeisimmin Intelin vahvasta roolista johtuen Tizenin messiasteknologiat ovat HTML5 ja WAC. Qt:ta ei mainita edes sivulauseessa. Osa kehittäjistä hurraa, osan veri seisahtuu.
HTML5 tosin on ollut vahvassa nosteessa muidenkin kuin Intelin mielestä.
Meego ei tietenkään sinänsä kuole, sillä mikäs avoimen lähdekoodin projektin tappaisi. Innokkaat saattavat hyvinkin jatkaa sen kehittelyä, mutta kaupallisia Meego-tuotteita tuskin enää nähdään.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka Nokian piakkoin myyntiin saapuvan N9:n menestykselle käy nyt, kun Meego on "virallisesti kuollut". Jos Nokian tavoitteena on ollut päästä eroon N9-sotkusta eroon mahdollisimman pian ja vähin äänin, ovat Intel, Samsung ja LiMo todennäköisesti tehneet Nokialle valtavan palveluksen, ja mitä parhaimpaan aikaan.
Tizenin ensimmäisen version odotetaan ilmestyvän puolen vuoden kuluessa, ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.
Tizen-projektin tavoitteena on luoda Linux-pohjainen avoin mobiilikäyttöjärjestelmä monenlaisille laitealustoille, siis tehdä tismalleen samaa kuin Meego. Ei siis ihme, että Meegon parhaat palat sulautetaan Tizeniin.
Toisin sanoen kyseessä on monessa mielessä Meegon uudelleenbrändäys, jota asioista perillä olevat meegolaiset osasivatkin odottaa.
Ensisilmäyksellä suurin ero Meegon ja Tizenin välillä on HTML5:n ja Qt:n rooli. Meegon yhteydessä hehkutettiin Qt:a, mutta mitä ilmeisimmin Intelin vahvasta roolista johtuen Tizenin messiasteknologiat ovat HTML5 ja WAC. Qt:ta ei mainita edes sivulauseessa. Osa kehittäjistä hurraa, osan veri seisahtuu.
HTML5 tosin on ollut vahvassa nosteessa muidenkin kuin Intelin mielestä.
Meego ei tietenkään sinänsä kuole, sillä mikäs avoimen lähdekoodin projektin tappaisi. Innokkaat saattavat hyvinkin jatkaa sen kehittelyä, mutta kaupallisia Meego-tuotteita tuskin enää nähdään.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka Nokian piakkoin myyntiin saapuvan N9:n menestykselle käy nyt, kun Meego on "virallisesti kuollut". Jos Nokian tavoitteena on ollut päästä eroon N9-sotkusta eroon mahdollisimman pian ja vähin äänin, ovat Intel, Samsung ja LiMo todennäköisesti tehneet Nokialle valtavan palveluksen, ja mitä parhaimpaan aikaan.
Tizenin ensimmäisen version odotetaan ilmestyvän puolen vuoden kuluessa, ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.
tiistai 27. syyskuuta 2011
LiMo - kaivattu avoin mobiilikäyttöjärjestelmä?
Mobiilikäyttöjärjestelmien soppa sakenee. Onko viimein syntymässä Applen iOSin ja Googlen Androidin todellinen haastaja? Vaikutusvaltaiset tahot puuhaavat avointa mobiili-linuxia, LiMoa.
Taloussanomat viittaa Saksan Financial Timesin julkaisemaan huhuun Intelin aikovan lähteä mukaan LiMo-hankkeeseen. Tämä olisi todennäköisesti Meegon loppu, parhaimmillaankin Meegon käyttökelpoisimmat osat kannibalisoitaisiin LiMoon. LiMosta löytynee myös kehitysympäristö Qt:n uusi (ykkös)koti.
Intelin tiedetään hakevan uutta kumppania Meegon kehitykseen Nokian hypättyä keväällä Microsoftin kelkkaan.
Googlen ostettua Motorolan puhelinbisneksen viime kuussa kaikki Android-valmistajat mukamas taputtivat käsiään, sillä Motorolan patenttien avulla Google pystyy käräjöimään tehokkaammin Androidin puolesta Applea ja miksei Microsoftiakin vastaan.
Todellisuudessa Android-laitevalmistajat, kuten Samsung, LG, HTC jne. huolestuivat - syystäkin. Vielä ei ole varmaa näyttöä siitä, että Motorola saa Googlen omistuksessa paremman kohtelun Androidin uusimpien versioiden ja tuotekehityksen suhteen, mutta huoli on todellinen. Asiasta huolestuttiin Etelä-Korean hallitusta myöten.
Linux-pohjaisuudestaan huolimatta Android ei ollut koskaan täysin avoin käyttöjärjestelmä, ja nyt sen odotetaan sulkeutuvan entisestään, tai ainakin Motorolan pelätään nousevan Googlen hovivalmistajaksi.
Toisin sanoen mobiililaitteiden valmistajien vaihtoehdot ovat vähissä:
1. Android jyrää, mutta Androidin valitsemalla olet naimisissa Googlen kanssa ja todennäköisesti kakkosvaimon asemassa, nyt kun Googlella on oma puhelinvalmistaja.
2. Myös iOS jyrää, mutta Apple pitää iOSin omassa käytössään.
3. Microsoftin Windows Phone ei todellakaan jyrää, mutta todennäköisesti räjähtää hurjaan kasvuun Nokian saadessa Windows-puhelimensa myyntiin. Sen takaa jo kahden jätin markkinointivoima, ja tuotteidenkin huhutaan olevan hyviä. Nokian ja Microsoftin kimppa on tosin niin strategisesti syvä, että kakkosvaimon asema Google-Motorola -liitossa olisi todennäköisesti parempi.
4. Meego olisi ollut mainio valinta, sillä se on avoin, ts. ei minkään yhden tahon omistuksessa. Meegon valitsemalla laitevalmistaja ei olisi ollut kenenkään kuristusotteessa, mutta käyttöjärjestelmän syntyvaiheessa nähty Intel/Nokia -sekoilu karkotti laitevalmistajat. Ei olisi ihme, jos Meego-toimijat loikkaisivat monessa mielessä vastaavaan LiMoon.
Saattaa hyvinkin olla, että Meego-bisneksestä ehkä parhaiten perillä olevan Nomovokin toimitusjohtaja Pasi Nieminen viittasi tähän spekuloidessaan Meegon mahdollisesta uudelleenbrändäyksestä. Paljon kiteytyy myös tähän kommenttiin: "Sillä on marginaalinen vaikutus, millä nimellä sitä kutsutaan. Koko ajan on kyse linuxista. Olennaisempaa on, onko se aidosti avointa koodia. Markkinat kaipaavat vaihtoehtoa, jossa ei Googlella, Microsoftilla eikä kenelläkään ole dominanttia kontrollia. Sellainen vaihtoehto on Meego.”
Jos Meegosta nyt leivotaan LiMo, mm. elektroniikkajättien Samsung, NEC, Panasonic jne. yhteistyöllä, on mobiilikäyttöjärjestelmien asemat ehkä viimein paalutettu.
Leirit olisivat:
1. Googlen Android, laitteiden hovivalmistajana Motorola.
2. Applen iOS, ainoana laitevalmistajana Apple.
3. Microsoftin Windows Phone, laitteiden hovivalmistajana Nokia.
4. LiMo, ei hovivalmistajaa, ei kuristusotetta, tasavertainen kohtelu kaikille.
Lisää lätinää Meegosta aiemmassa kirjoituksessani, ja voihan tuota mobiilikäyttöjärjestelmän yleistä tarpeellisuuttakin taas muistella.
P.S. ja edit:
Aamukahvit juotuani ja asiaa tarkemmin tutkittuani hoksaan haksahtaneeni. LiMo onkin ollut kuvioissa ja pitkään, eikä sinänsä viittaa yksittäiseen Linux-distroon Meegon tai vaikkapa Ubuntun tavoin. Muuten spekulointini saattoi osua jokseenkin oikeaan suuntaan.
Taloussanomat viittaa Saksan Financial Timesin julkaisemaan huhuun Intelin aikovan lähteä mukaan LiMo-hankkeeseen. Tämä olisi todennäköisesti Meegon loppu, parhaimmillaankin Meegon käyttökelpoisimmat osat kannibalisoitaisiin LiMoon. LiMosta löytynee myös kehitysympäristö Qt:n uusi (ykkös)koti.
Intelin tiedetään hakevan uutta kumppania Meegon kehitykseen Nokian hypättyä keväällä Microsoftin kelkkaan.
Googlen ostettua Motorolan puhelinbisneksen viime kuussa kaikki Android-valmistajat mukamas taputtivat käsiään, sillä Motorolan patenttien avulla Google pystyy käräjöimään tehokkaammin Androidin puolesta Applea ja miksei Microsoftiakin vastaan.
Todellisuudessa Android-laitevalmistajat, kuten Samsung, LG, HTC jne. huolestuivat - syystäkin. Vielä ei ole varmaa näyttöä siitä, että Motorola saa Googlen omistuksessa paremman kohtelun Androidin uusimpien versioiden ja tuotekehityksen suhteen, mutta huoli on todellinen. Asiasta huolestuttiin Etelä-Korean hallitusta myöten.
Linux-pohjaisuudestaan huolimatta Android ei ollut koskaan täysin avoin käyttöjärjestelmä, ja nyt sen odotetaan sulkeutuvan entisestään, tai ainakin Motorolan pelätään nousevan Googlen hovivalmistajaksi.
Toisin sanoen mobiililaitteiden valmistajien vaihtoehdot ovat vähissä:
1. Android jyrää, mutta Androidin valitsemalla olet naimisissa Googlen kanssa ja todennäköisesti kakkosvaimon asemassa, nyt kun Googlella on oma puhelinvalmistaja.
2. Myös iOS jyrää, mutta Apple pitää iOSin omassa käytössään.
3. Microsoftin Windows Phone ei todellakaan jyrää, mutta todennäköisesti räjähtää hurjaan kasvuun Nokian saadessa Windows-puhelimensa myyntiin. Sen takaa jo kahden jätin markkinointivoima, ja tuotteidenkin huhutaan olevan hyviä. Nokian ja Microsoftin kimppa on tosin niin strategisesti syvä, että kakkosvaimon asema Google-Motorola -liitossa olisi todennäköisesti parempi.
4. Meego olisi ollut mainio valinta, sillä se on avoin, ts. ei minkään yhden tahon omistuksessa. Meegon valitsemalla laitevalmistaja ei olisi ollut kenenkään kuristusotteessa, mutta käyttöjärjestelmän syntyvaiheessa nähty Intel/Nokia -sekoilu karkotti laitevalmistajat. Ei olisi ihme, jos Meego-toimijat loikkaisivat monessa mielessä vastaavaan LiMoon.
Saattaa hyvinkin olla, että Meego-bisneksestä ehkä parhaiten perillä olevan Nomovokin toimitusjohtaja Pasi Nieminen viittasi tähän spekuloidessaan Meegon mahdollisesta uudelleenbrändäyksestä. Paljon kiteytyy myös tähän kommenttiin: "Sillä on marginaalinen vaikutus, millä nimellä sitä kutsutaan. Koko ajan on kyse linuxista. Olennaisempaa on, onko se aidosti avointa koodia. Markkinat kaipaavat vaihtoehtoa, jossa ei Googlella, Microsoftilla eikä kenelläkään ole dominanttia kontrollia. Sellainen vaihtoehto on Meego.”
Jos Meegosta nyt leivotaan LiMo, mm. elektroniikkajättien Samsung, NEC, Panasonic jne. yhteistyöllä, on mobiilikäyttöjärjestelmien asemat ehkä viimein paalutettu.
Leirit olisivat:
1. Googlen Android, laitteiden hovivalmistajana Motorola.
2. Applen iOS, ainoana laitevalmistajana Apple.
3. Microsoftin Windows Phone, laitteiden hovivalmistajana Nokia.
4. LiMo, ei hovivalmistajaa, ei kuristusotetta, tasavertainen kohtelu kaikille.
Lisää lätinää Meegosta aiemmassa kirjoituksessani, ja voihan tuota mobiilikäyttöjärjestelmän yleistä tarpeellisuuttakin taas muistella.
P.S. ja edit:
Aamukahvit juotuani ja asiaa tarkemmin tutkittuani hoksaan haksahtaneeni. LiMo onkin ollut kuvioissa ja pitkään, eikä sinänsä viittaa yksittäiseen Linux-distroon Meegon tai vaikkapa Ubuntun tavoin. Muuten spekulointini saattoi osua jokseenkin oikeaan suuntaan.
tiistai 20. syyskuuta 2011
Mobiilikäyttöjärjestelmät - katoavaa kansanperinnettä?
Digitoday uutisoi tänään Meego-mobiilikäyttöjärjestelmää Nokialla kehittäneiden ohjelmoijien irtisanomisten/irtisanoutumisten alkavan tämän kuun lopussa. Lokakuussa myyntiin tuleva N9-älypuhelin on pääosin valmis, eikä Nokia tule tekemään muita Meego-laitteita.
Perinteikkäästä Symbian-käyttöjärjestelmästä Nokia luopuu pikavauhtia. Jatkossa Nokian länsimarkkinoille suunnatuissa laitteissa käytetään Microsoftin Windows Phonea ja arvatenkin myös Windows 8:aa, sillä Microsoftin seuraava käyttöjärjestelmä tulee toimimaan myös mobiililaitteissa yleisillä ARM-arkkitehtuurin suorittimilla.
Kuukausi sitten Hewlett-Packard antoi kirveestä omalle Linux-pohjaiselle mobiilikäyttöjärjestelmälleen, WebOS:ille, joka lienee kaupallisena käyttöjärjestelmänä vielä kuolleempi kuin Meego ja Symbian.
Samsungin huhutaan keikauttavan Bada-mobiilikäyttöjärjestelmänsä avoimeksi lähdekoodiksi ensi vuonna - todennäköisesti käyttöjärjestelmän elinvoimaisuuden takaamiseksi.
Omaa käyttöjärjestelmäänsä BlackBerry-laitteissaan käyttävä kanadalainen RIM on tavallaan pahemmassa ahdingossa kuin Nokia, sillä markkinaosuus sukeltaa, mutta horisontissa ei näy pelastavaa enkeliä.
Seitsemän mobiilikäyttöjärjestelmää on siis henkitoreissaan tai ainakin huteralla pohjalla. Alan menestyjiä ovat Googlen Android-mobiilikäyttöjärjestelmä, joka ahmii markkinaosuuksia älypuhelin- ja tablettirintamilla huikeaa vauhtia, sekä muodikkaista Applen laitteista löytyvä iOS.
Windows Phonen ja Windows 8:n mobiiliversion menestys alkaa hahmottua vasta vuodenvaihteen jälkeen. Googlella on Androidin lisäksi hihassaan vielä verkkopohjainen ChromeOS.
Mobiilikäyttöjärjestelmien taistelu on siis veristä ja myllerryksiä tapahtuu kuukausittain.
Tietotekniikan kehitystä edes summittaisesti seuranneet kuitenkin tietävät, että laitteistojen tehot kasvavat huimaa - ja tasaista - tahtia. Aivan viime vuosina - käytännössä juuri älypuhelinten ja tablettien esiinmarssin aikana - varsinkin mobiiliprosessorit ja -grafiikkapiirit ovat ampaisseet hurjaan nousuun. Tai oikeastaan vähävirtaiset piirit ovat saavuttaneet tason, jolla niissä riittää ruutia työpöytäpohjaisten käyttöjärjestelmien, kuten Androidin ja Windowsin, pyörittämiseen.
Vielä tämän vuoden aikana ja viimeistään ensi vuonna julkaistavat/yleistyvät 2-4 -ytimiset mobiiliprosessorit grafiikkakiihdyttimineen (mm. nVidian Tegra3/Kal-El ja vaikkapa Qualcommin S3- ja S4 -sarjan Snapdragonit) lienevät hyvinkin jo niin tehokkaita, että niillä voinee ajaa vaikkapa Ubuntu Linuxia ja tavallista Windows 8:a vähintään riittävän vikkelästi peruskäytössä.
Herää kysymys; mihin mobiilikäyttöjärjestelmiä enää tarvitaan? Onko nyt käynnissä oleva mobiilikäyttöjärjestelmien pudotuspeli vain alkusoittoa koko mobiilikäyttöjärjestelmän konseptin katoamiselle? Toisin sanoen, häämöttääkö myös Androidin ja iOSin sukupuutto jo 3-4 vuoden päässä?
Mobiilikäyttöjärjestelmien keskeiset erot "isoihin" käyttöjärjestelmiin ovat käsittääkseni olleet tekninen keveys (koska laskentatehoa ja muistia on ollut vähän) ja käyttökohteeseen sovitettu käyttöliittymä. Näistä ensiksi mainittu on siis poistumassa teknisen kehityksen myötä, ja käyttöliittymän muokattavuus alkaa olla nykyaikaisten käyttöjärjestelmien perusominaisuuksia.
Perinteikkäästä Symbian-käyttöjärjestelmästä Nokia luopuu pikavauhtia. Jatkossa Nokian länsimarkkinoille suunnatuissa laitteissa käytetään Microsoftin Windows Phonea ja arvatenkin myös Windows 8:aa, sillä Microsoftin seuraava käyttöjärjestelmä tulee toimimaan myös mobiililaitteissa yleisillä ARM-arkkitehtuurin suorittimilla.
Kuukausi sitten Hewlett-Packard antoi kirveestä omalle Linux-pohjaiselle mobiilikäyttöjärjestelmälleen, WebOS:ille, joka lienee kaupallisena käyttöjärjestelmänä vielä kuolleempi kuin Meego ja Symbian.
Samsungin huhutaan keikauttavan Bada-mobiilikäyttöjärjestelmänsä avoimeksi lähdekoodiksi ensi vuonna - todennäköisesti käyttöjärjestelmän elinvoimaisuuden takaamiseksi.
Omaa käyttöjärjestelmäänsä BlackBerry-laitteissaan käyttävä kanadalainen RIM on tavallaan pahemmassa ahdingossa kuin Nokia, sillä markkinaosuus sukeltaa, mutta horisontissa ei näy pelastavaa enkeliä.
Seitsemän mobiilikäyttöjärjestelmää on siis henkitoreissaan tai ainakin huteralla pohjalla. Alan menestyjiä ovat Googlen Android-mobiilikäyttöjärjestelmä, joka ahmii markkinaosuuksia älypuhelin- ja tablettirintamilla huikeaa vauhtia, sekä muodikkaista Applen laitteista löytyvä iOS.
Windows Phonen ja Windows 8:n mobiiliversion menestys alkaa hahmottua vasta vuodenvaihteen jälkeen. Googlella on Androidin lisäksi hihassaan vielä verkkopohjainen ChromeOS.
Mobiilikäyttöjärjestelmien taistelu on siis veristä ja myllerryksiä tapahtuu kuukausittain.
Tietotekniikan kehitystä edes summittaisesti seuranneet kuitenkin tietävät, että laitteistojen tehot kasvavat huimaa - ja tasaista - tahtia. Aivan viime vuosina - käytännössä juuri älypuhelinten ja tablettien esiinmarssin aikana - varsinkin mobiiliprosessorit ja -grafiikkapiirit ovat ampaisseet hurjaan nousuun. Tai oikeastaan vähävirtaiset piirit ovat saavuttaneet tason, jolla niissä riittää ruutia työpöytäpohjaisten käyttöjärjestelmien, kuten Androidin ja Windowsin, pyörittämiseen.
Vielä tämän vuoden aikana ja viimeistään ensi vuonna julkaistavat/yleistyvät 2-4 -ytimiset mobiiliprosessorit grafiikkakiihdyttimineen (mm. nVidian Tegra3/Kal-El ja vaikkapa Qualcommin S3- ja S4 -sarjan Snapdragonit) lienevät hyvinkin jo niin tehokkaita, että niillä voinee ajaa vaikkapa Ubuntu Linuxia ja tavallista Windows 8:a vähintään riittävän vikkelästi peruskäytössä.
Herää kysymys; mihin mobiilikäyttöjärjestelmiä enää tarvitaan? Onko nyt käynnissä oleva mobiilikäyttöjärjestelmien pudotuspeli vain alkusoittoa koko mobiilikäyttöjärjestelmän konseptin katoamiselle? Toisin sanoen, häämöttääkö myös Androidin ja iOSin sukupuutto jo 3-4 vuoden päässä?
Mobiilikäyttöjärjestelmien keskeiset erot "isoihin" käyttöjärjestelmiin ovat käsittääkseni olleet tekninen keveys (koska laskentatehoa ja muistia on ollut vähän) ja käyttökohteeseen sovitettu käyttöliittymä. Näistä ensiksi mainittu on siis poistumassa teknisen kehityksen myötä, ja käyttöliittymän muokattavuus alkaa olla nykyaikaisten käyttöjärjestelmien perusominaisuuksia.
lauantai 17. syyskuuta 2011
169 euron miniläppäri - Asus Eee pc X101
Asuksen Eee pc X101 -miniläppäri alkaa olla pikkuhiljaa saatavissa ainakin eurooppalaisista verkkokaupoista. Tuotteen ehkä huomionarvoisin ominaisuus on hinta - 169 euroa tai 199 dollaria. Varsinkin lanseeraushinnaksi reilusti alle 200 euroa on vähän, sillä perinteisesti it-tuotteiden hinnat laskevat ajan myötä.
Hinta on saatu alas todennäköisesti enimmäkseen jättämällä Windows-lisenssi pois, sillä X101:n käyttöjärjestelmä on Meegon netbook-versio.
Laitteen rauta on tavanomaista halvan miniläppärin tekniikkaa - yksiytiminen Intelin Atom-mobiiliprosessori, yksi gigatavu muistia (mutta sentään DDR3-tyyppistä), 8 gigatavun SSD-levy ja wifi+bluetooth -yhteydet. Laite on myös näppärän kokoinen; 10-tuumainen näyttö, painoa alle kilo ja paksuutta alle kaksi senttiä.
Muutaman viikon käytön perusteella esiin on noussut mm. seuraavaa:
Solakkuuden ja keveyden lisäksi hyviin ominaisuuksiin voidaan laskea laitteen pohjasta helposti avattavissa oleva luukku, jonka kautta muistikamman voi vaihtaa parigigaiseksi ja kaipa SSD-levykin on vaihdettavissa suurempaan.
Huonojakin puolia löytyy. X101:n näppäimistö ei ole kovin miellyttävä, ja kirjoitusmentaliteetissa kannattaa muistella mekaanisien kirjoituskoneiden vaatimaa reipasta napauttelua.
Tilasin oman kappaleeni Saksan Amazonista, joten näppäimistö oli paikallista mallia - tosin ainoa ero skandinäppikseen on y- ja z-näppäinten keskenään vaihtuneet paikat (jotka eivät tietenkään vaikuta ruudulle ilmestyviin merkkeihin, jos käyttöjärjestelmän kieleksi on valittu suomi). Hintaa laitteelle kertyi toimituskuluineen 182,20 euroa.
Laite toimitetaan jostain syystä Meegon 1.1 -versiolla, vaikka 1.2 julkaistiin jo toukokuussa(kohan se oli). Sain koko laitteen jumiin ohjelmistoa päivittämällä, mikä ei sinänsä ole ongelma, koska Meego 1.2:n saa luonnollisesti ladattua netistä ilmaiseksi ja asennettua helposti (joskin pari mutkantapaista siinäkin on; aikavyöhykkeeksi oli valittava jokin muu kuin GMT+2, tai asennusohjelma ei suostunut etenemään).
Meego 1.2 netbook UX (user experience eli käyttäjäkokemus) on melko heikko vaikkapa Ubuntuun verrattuna. Tokihan sillä tulee toimeen, mutta tilannetta ei paranna käyttöjärjestelmän tökkiminen.
Hyytyily on todella yllättävää, Meegonhan piti olla Linuxien mobiileimmasta (siis vähäisillä tehoilla toimeen tulevasta) päästä. Myös suoraan applikaatiomanagerista ladattavissa olevien (tavis)sovellusten määrä on vähäinen, perustason mediasoittimet, selain, sähköposti, pikaviestimet jne. toki löytyvät valmiiksi asennettuina.
Yksi hyvä miniläppärin perustesti on YouTube-videoiden katselu, ja siitä X101 (tai pitäisikö sanoa Meego) ei selviä kunnialla; tökkii ja pätkii pahasti ensimmäisellä katselukerralla, mutta puskurointivaiheen jälkeen juuri ja juuri katsottavasti.
Asiaan saattaa tulla parannusta lokakuussa julkaistavan Meego 1.3 -version myötä, mutta jos ongelma on pääasiassa Meegon Flash-pluginissa, ei käyttöjärjestelmän rivakoituminen välttämättä riitä.
Laitteen halpa kolmikennoinen perusakku ei kestä kovin pitkään, muutamia tunteja kunnon käytöllä.
Kaikkiaan laitteen käytöstä jää muutama ajatus päällimmäiseksi:
Miksi markkinoilla ei jo ole pitkää liutaa ARM-prosessoreihin perustuvia miniläppäreitä? ARM-tabletteja tunkee joka tuutista, mutta ne eivät ole kovin kiinnostavia. Esimerkiksi Tegra2-pohjainen miniläppäri voisi olla kiva (Toshiba AC-100:aa ei lasketa puolen gigan keskusmuistin takia). Viimeistään Tegra3:a on pakko saada myös miniläppärinä, jos maailmassa on mitään järkeä.
Miksi käytännössä kaikki (muut) miniläppärit myydään pakollisella Windows-lisenssillä? Se näyttäisi tuovan 30-50 euroa lisää hintaa, ja se on paljon noin 200 euron hintaluokan laitteessa. Olisikohan jälleen aika valittaa jonnekin Microsoft-verosta? Meegon miniläppäriversio ei vielä vakuuta, mutta Linuxeja on muitakin ja ehkä Meego vielä kypsyy.
Hinta on saatu alas todennäköisesti enimmäkseen jättämällä Windows-lisenssi pois, sillä X101:n käyttöjärjestelmä on Meegon netbook-versio.
Laitteen rauta on tavanomaista halvan miniläppärin tekniikkaa - yksiytiminen Intelin Atom-mobiiliprosessori, yksi gigatavu muistia (mutta sentään DDR3-tyyppistä), 8 gigatavun SSD-levy ja wifi+bluetooth -yhteydet. Laite on myös näppärän kokoinen; 10-tuumainen näyttö, painoa alle kilo ja paksuutta alle kaksi senttiä.
Muutaman viikon käytön perusteella esiin on noussut mm. seuraavaa:
Solakkuuden ja keveyden lisäksi hyviin ominaisuuksiin voidaan laskea laitteen pohjasta helposti avattavissa oleva luukku, jonka kautta muistikamman voi vaihtaa parigigaiseksi ja kaipa SSD-levykin on vaihdettavissa suurempaan.
Huonojakin puolia löytyy. X101:n näppäimistö ei ole kovin miellyttävä, ja kirjoitusmentaliteetissa kannattaa muistella mekaanisien kirjoituskoneiden vaatimaa reipasta napauttelua.
Tilasin oman kappaleeni Saksan Amazonista, joten näppäimistö oli paikallista mallia - tosin ainoa ero skandinäppikseen on y- ja z-näppäinten keskenään vaihtuneet paikat (jotka eivät tietenkään vaikuta ruudulle ilmestyviin merkkeihin, jos käyttöjärjestelmän kieleksi on valittu suomi). Hintaa laitteelle kertyi toimituskuluineen 182,20 euroa.
Laite toimitetaan jostain syystä Meegon 1.1 -versiolla, vaikka 1.2 julkaistiin jo toukokuussa(kohan se oli). Sain koko laitteen jumiin ohjelmistoa päivittämällä, mikä ei sinänsä ole ongelma, koska Meego 1.2:n saa luonnollisesti ladattua netistä ilmaiseksi ja asennettua helposti (joskin pari mutkantapaista siinäkin on; aikavyöhykkeeksi oli valittava jokin muu kuin GMT+2, tai asennusohjelma ei suostunut etenemään).
Meego 1.2 netbook UX (user experience eli käyttäjäkokemus) on melko heikko vaikkapa Ubuntuun verrattuna. Tokihan sillä tulee toimeen, mutta tilannetta ei paranna käyttöjärjestelmän tökkiminen.
Hyytyily on todella yllättävää, Meegonhan piti olla Linuxien mobiileimmasta (siis vähäisillä tehoilla toimeen tulevasta) päästä. Myös suoraan applikaatiomanagerista ladattavissa olevien (tavis)sovellusten määrä on vähäinen, perustason mediasoittimet, selain, sähköposti, pikaviestimet jne. toki löytyvät valmiiksi asennettuina.
Yksi hyvä miniläppärin perustesti on YouTube-videoiden katselu, ja siitä X101 (tai pitäisikö sanoa Meego) ei selviä kunnialla; tökkii ja pätkii pahasti ensimmäisellä katselukerralla, mutta puskurointivaiheen jälkeen juuri ja juuri katsottavasti.
Asiaan saattaa tulla parannusta lokakuussa julkaistavan Meego 1.3 -version myötä, mutta jos ongelma on pääasiassa Meegon Flash-pluginissa, ei käyttöjärjestelmän rivakoituminen välttämättä riitä.
Laitteen halpa kolmikennoinen perusakku ei kestä kovin pitkään, muutamia tunteja kunnon käytöllä.
Kaikkiaan laitteen käytöstä jää muutama ajatus päällimmäiseksi:
Miksi markkinoilla ei jo ole pitkää liutaa ARM-prosessoreihin perustuvia miniläppäreitä? ARM-tabletteja tunkee joka tuutista, mutta ne eivät ole kovin kiinnostavia. Esimerkiksi Tegra2-pohjainen miniläppäri voisi olla kiva (Toshiba AC-100:aa ei lasketa puolen gigan keskusmuistin takia). Viimeistään Tegra3:a on pakko saada myös miniläppärinä, jos maailmassa on mitään järkeä.
Miksi käytännössä kaikki (muut) miniläppärit myydään pakollisella Windows-lisenssillä? Se näyttäisi tuovan 30-50 euroa lisää hintaa, ja se on paljon noin 200 euron hintaluokan laitteessa. Olisikohan jälleen aika valittaa jonnekin Microsoft-verosta? Meegon miniläppäriversio ei vielä vakuuta, mutta Linuxeja on muitakin ja ehkä Meego vielä kypsyy.
perjantai 16. syyskuuta 2011
Nokia N9 ja Meego-limbo
Nokian ympärillä on kuohunut jo vuosia, ja vielä enemmän Steven Elopin tartuttua yhtiön ruoriin vuosi sitten. Meegon hylkääminen on aiheuttanut laajasti päänpyörittelyä ja katkeruutta, ehkä aiheellisesti. Uskon kuitenkin Nokian nousevan jälleen Windows-puhelimien myötä. Syvemmälle suohon onkin aika vaikea päästä.
Kävi miten kävi, Intelin kanssa jo pitkälle ehtinyt Meegon kehitystyö ja N9 -meegopuhelin ovat ajautuneet Nokian täyskäännöksen takia erikoiseen limboon.
N9:n myötä Nokialla on ensimmäinen tuote moneen vuoteen, joka on saanut hyvän vastaanoton mediassa ja kuluttajilta. Eikä mikä tahansa tuote, vaan älypuhelin, joissa Nokian markkinaosuutta haukkasi ensin Apple iPhonella ja sittemmin loputkin puhelinvalmistajista Android-luureillaan. Surkuhupaisinta on, että N9:stä löytyy Androidin rökittävä ja Applen iOS:n kanssa topakasti kilpaileva käyttöliittymä. Varsinkaan sellaista Nokian ei kriitikoiden mielestä pitänyt osata valmistaa.
Meego-käyttöjärjestelmä on monen tahon mukaan niin ikään kuranttia tavaraa, ainakin huomattavasti nykyaikaisempi ja monikäyttöisempi kuin parjattu Symbian.
Nokialla oli siis Meegossa lupaava uusi alku ohjelmistopuolella ja N9:ssä siitä innostava ensimmäinen esimerkki... Mutta silti molemmat jäänevät Androidin ja tulevan Windows Phone -ekosysteemien murskaamaksi, koska Meegolla ei enää ole vahvaa veturia. En yllättyisi lainkaan, jos Intelkin ilmoittaisi siirtävänsä Meegon virallisesti syrjään (todellisuudessa se on ehkä jo tehty).
Paljoa murskattavaa ei tosin edes ole; yksi näpsäkkä älypuhelin ja esimerkiksi suositulle Ubuntulle roimasti häviävä miniläppärikäyttöjärjestelmä. Meegon Tablet- ja IVI -inkarnaatioita ei taideta nähdä kuin harrasteprojekteissa (tosifanit saavat laskea mukaan WeTabin, jos saavat siitä lohtua).
Julkisuudessa on jonkin verran ihmetelty miksi Nokia edes julkaisee N9:n, koska sen edustamalla käyttöjärjestelmällä, teknologialla ja ekosysteemillä ei ole firmassa enää sijaa. Yksi pääsky ei tee kesää, mutta laitteen julkaisusta, markkinoinnista ja minimaalisestakin tuotetuesta tulee kyllä aiheutumaan kuluja ja vaivaa.
Oma arvaukseni on, että Nokia ja Intel ovat Meego-yhteistyön aloittaessaan sopineet Nokian julkaisevan tietyn määrän Meego-laitteita, ja Nokialle kävisi kalliimmaksi pyristellä sopimuksesta irti (myös?) N9:n osalta kuin tuupata se markkinoille, kääriä siitä pienehkö määrä myyntituloja (joita Nokia toki tarvitsee, ja etenkin markkinaosuutta) ja jättää sitten Meego ja N9 kuolemaan hiljaa pois.
Meegoa Nokian taas ei kannattaisi enää kehittää vaikka saisikin Microsoftilta siihen suostumuksen, sillä päällekkäisyys Windows Phonen kanssa olisi täydellinen. Enkä epäile hetkeäkään, että Microsoft suostuisi elättämään kyytä polvellaan ja heikentäisi otettaan Nokiasta sallimalla Nokian pitää takaporttia auki yhteistyön alkaessa mahdollisesti tökkiä.
Laihaksi lohduksi voi ehkä mieltää sen, että Nokian todennäköisesti ensimmäiseksi Windows-älypuhelimeksi julkaistava Sea Ray näyttää laitteena samalta kuin N9.
Mutta kohta sitä N9:ä saa! Kaikki mukaan vain Nokian Ensikosketus-kampanjaan, jos ei muuten kuin ironisesti. Tirskuttiin sitä aikanaan N-Gagellekin...
Kävi miten kävi, Intelin kanssa jo pitkälle ehtinyt Meegon kehitystyö ja N9 -meegopuhelin ovat ajautuneet Nokian täyskäännöksen takia erikoiseen limboon.
N9:n myötä Nokialla on ensimmäinen tuote moneen vuoteen, joka on saanut hyvän vastaanoton mediassa ja kuluttajilta. Eikä mikä tahansa tuote, vaan älypuhelin, joissa Nokian markkinaosuutta haukkasi ensin Apple iPhonella ja sittemmin loputkin puhelinvalmistajista Android-luureillaan. Surkuhupaisinta on, että N9:stä löytyy Androidin rökittävä ja Applen iOS:n kanssa topakasti kilpaileva käyttöliittymä. Varsinkaan sellaista Nokian ei kriitikoiden mielestä pitänyt osata valmistaa.
Meego-käyttöjärjestelmä on monen tahon mukaan niin ikään kuranttia tavaraa, ainakin huomattavasti nykyaikaisempi ja monikäyttöisempi kuin parjattu Symbian.
Nokialla oli siis Meegossa lupaava uusi alku ohjelmistopuolella ja N9:ssä siitä innostava ensimmäinen esimerkki... Mutta silti molemmat jäänevät Androidin ja tulevan Windows Phone -ekosysteemien murskaamaksi, koska Meegolla ei enää ole vahvaa veturia. En yllättyisi lainkaan, jos Intelkin ilmoittaisi siirtävänsä Meegon virallisesti syrjään (todellisuudessa se on ehkä jo tehty).
Paljoa murskattavaa ei tosin edes ole; yksi näpsäkkä älypuhelin ja esimerkiksi suositulle Ubuntulle roimasti häviävä miniläppärikäyttöjärjestelmä. Meegon Tablet- ja IVI -inkarnaatioita ei taideta nähdä kuin harrasteprojekteissa (tosifanit saavat laskea mukaan WeTabin, jos saavat siitä lohtua).
Julkisuudessa on jonkin verran ihmetelty miksi Nokia edes julkaisee N9:n, koska sen edustamalla käyttöjärjestelmällä, teknologialla ja ekosysteemillä ei ole firmassa enää sijaa. Yksi pääsky ei tee kesää, mutta laitteen julkaisusta, markkinoinnista ja minimaalisestakin tuotetuesta tulee kyllä aiheutumaan kuluja ja vaivaa.
Oma arvaukseni on, että Nokia ja Intel ovat Meego-yhteistyön aloittaessaan sopineet Nokian julkaisevan tietyn määrän Meego-laitteita, ja Nokialle kävisi kalliimmaksi pyristellä sopimuksesta irti (myös?) N9:n osalta kuin tuupata se markkinoille, kääriä siitä pienehkö määrä myyntituloja (joita Nokia toki tarvitsee, ja etenkin markkinaosuutta) ja jättää sitten Meego ja N9 kuolemaan hiljaa pois.
Meegoa Nokian taas ei kannattaisi enää kehittää vaikka saisikin Microsoftilta siihen suostumuksen, sillä päällekkäisyys Windows Phonen kanssa olisi täydellinen. Enkä epäile hetkeäkään, että Microsoft suostuisi elättämään kyytä polvellaan ja heikentäisi otettaan Nokiasta sallimalla Nokian pitää takaporttia auki yhteistyön alkaessa mahdollisesti tökkiä.
Laihaksi lohduksi voi ehkä mieltää sen, että Nokian todennäköisesti ensimmäiseksi Windows-älypuhelimeksi julkaistava Sea Ray näyttää laitteena samalta kuin N9.
Mutta kohta sitä N9:ä saa! Kaikki mukaan vain Nokian Ensikosketus-kampanjaan, jos ei muuten kuin ironisesti. Tirskuttiin sitä aikanaan N-Gagellekin...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)