Seuraavan sukupolven konsolit - yllätyksiä luvassa?

Viime viikolla spekuloitiin valtavan menestyvällä Steam-pelipalvelulla sekä Half-Life- ja Left 4 Dead -pelisarjoilla Ferrarinsa tienaavan Valven huhutuista aikeista tuoda markkinoille oma pelikonsolinsa, Steam Box. Mikä jottei, Valvella on paljon osaamista ja kokemusta pelien digijakelusta, laadukasta omaa tuotantoa ja pelaajien keskuudessa tunnettu ja arvostettu brändi.

Digital Foundryn artikkelissa erääksi suureksi kompastuskiveksi mainittiin laitteen korkea hintaluokka, jonka arveltiin asettuvan 1000 euron tuntumaan. Jos laite siis olisi käytännössä peli-pc. Ja peli-pc laitteen pitäisi olla, että Valven kieltämättä kova kilpailuvaltti - jättimäinen olemassaoleva pelikatalogi - olisi mahdollinen. Olettaen siis, että merkittävä osa Steamissa pelejään myyvistä julkaisijoista suostuisi myymään pelejään myös Steam Boxissa. Voisivatpa suostuakin, raha varmaan kelpaisi.

Mutta ei kovin moni tietenkään tuhannen euron konsolia ostaisi. Nykyinen konsolisukupolvi osoitti, että ison menestyksen kipuraja on 300 euroa.

Mutta entä jos Steam Box, tai jokin muu tuleva konsoli (vaikkapa uudelta kilpailijalta tai konsolimarkkinoille palaavalta taholta) olisikin jotain ihan muuta?

Miltä tuntuisi 199 euron moniydin-ARMin ympärille kasattu pikkupurkki, joka olisi kytketty Steamin kaltaiseen digijakelupalveluun? Tai vielä parempi, App Storen kaltaiseen palveluun, josta ei ehkä löytyisi Modern Warfare 3:a, Skyrimiä ja uusinta Mass Effectiä, vaan tuhansia 1-10 euron pelejä?

Uusi iPad on hyvä esimerkki siitä, miten keskihintainenkin moderni ARM-soc pyörittää isoa (=tv-kokoista) resoluutiota - pelikäytössäkin.

Ns. isot pelit voisivat myös olla hyvinkin kelvollisesti pelattavissa OnLiven ja Gaikain kaltaisilla pilvipalveluilla - tai miksei saman tien OnLivellä tai Gaikailla, kun ne ovat jo olemassa.

Jossain välissä Microsoftin huhuttiin suunnittelevan jotain tämän suuntaista Xbox 360:n jälkeiselle ajalle: 199 euron Kinect-konsoli massoille ja ökykallis next-gen supermylly teknofiileille.

Ei välttämättä pöllömpi idea.

Olemme töissä pelailleet viime aikoina iPad-pelejä iCade-peliohjaimella, ja hyvinhän se toimii. Yhtälössä on kuluttajaystävällisesti kohdalleen pelit (alkaen 0,79 euroa), mutta pelilaite (iPad alk. 399 euroa) ja ohjain (99 dollaria) ovat vielä holtittoman kalliit.

Eikä niiden muuten tarvitsisi olla, kun koko paketti suunniteltaisiin alusta lähtien valmiiksi ja kokonaiseksi (vrt. Raspberry Pi, 35 dollaria).

Vai käykö sittenkin niin, että nykyiset konsolimarkkinoiden toimijat julkaisevat tehokkaammat versiot laitteistaan, jotka ovat aluksi helvetin kalliita, ja joilla pelataan samoja pelejä kuin nyt, mutta hienommalla grafiikalla, 60 euron kappalehintaan? Voi se kai mennä niinkin, mutta siinä tapauksessa en taida olla enää kiinnostunut.

Tuoteuutuuksien tulva CES-messuilta

Kulutuselektroniikka-, hilavitkutin- ja vekotinmessu CES alkaa virallisesti huomenna 10.1., mutta netti tulvii jo messuilla julkistettavia tuoteuutuuksia. Tulevia teknoleluja voi kuikuilla vaikka Engadgetista.

Peliaiheisiakin asioita on näkyvissä. Ilmeisesti iCade-peliohjaimet ovat olleet jonkinmoisia menestyksiä, sillä laitteita on tulossa lisää. Perus-"kolikkopelikabinetista" iPadille tulee halvempi malli, minkä lisäksi myös iPhonea halutaan siunata oikeilla peliohjaimilla.

Koska kosketusnäyttö ei yksinään riitä.

Henkilökohtaisesti (alku)vuodelta odottamiani asioita ovat mm. toisen aallon Ultrabookit (joita CESin perusteella onkin tulossa ns. vitusti), Diablo III (1.2. lienee hyvä arvaus julkaisupäivästä) ja Nokia Lumia-luurien kolahtaminen virallisesti myös suomalaisten kauppojen hyllyyn. Taidan nimittäin pysyä Nokiassa.

Vaikka tuntuuhan se aika oudolta ostaa vuonna 2012 älypuhelin, jossa on yksiytiminen prosessori (koska käyttöjärjestelmäpartnerin softa ei tue moniydinprosessoreja!). Mutta ehkä mukamas toivon vuodelta niin suurta taloudellista menestystä, että voin vaihtaa ajanmukaisempaan tavaraan loppuvuodesta. Tai milloin Nokia ja Microsoft niitä nyt myyntiin saavatkaan.

LiMo - kaivattu avoin mobiilikäyttöjärjestelmä?

Mobiilikäyttöjärjestelmien soppa sakenee. Onko viimein syntymässä Applen iOSin ja Googlen Androidin todellinen haastaja? Vaikutusvaltaiset tahot puuhaavat avointa mobiili-linuxia, LiMoa.

Taloussanomat viittaa Saksan Financial Timesin julkaisemaan huhuun Intelin aikovan lähteä mukaan LiMo-hankkeeseen. Tämä olisi todennäköisesti Meegon loppu, parhaimmillaankin Meegon käyttökelpoisimmat osat kannibalisoitaisiin LiMoon. LiMosta löytynee myös kehitysympäristö Qt:n uusi (ykkös)koti.

Intelin tiedetään hakevan uutta kumppania Meegon kehitykseen Nokian hypättyä keväällä Microsoftin kelkkaan.

Googlen ostettua Motorolan puhelinbisneksen viime kuussa kaikki Android-valmistajat mukamas taputtivat käsiään, sillä Motorolan patenttien avulla Google pystyy käräjöimään tehokkaammin Androidin puolesta Applea ja miksei Microsoftiakin vastaan.

Todellisuudessa Android-laitevalmistajat, kuten Samsung, LG, HTC jne. huolestuivat - syystäkin. Vielä ei ole varmaa näyttöä siitä, että Motorola saa Googlen omistuksessa paremman kohtelun Androidin uusimpien versioiden ja tuotekehityksen suhteen, mutta huoli on todellinen. Asiasta huolestuttiin Etelä-Korean hallitusta myöten.

Linux-pohjaisuudestaan huolimatta Android ei ollut koskaan täysin avoin käyttöjärjestelmä, ja nyt sen odotetaan sulkeutuvan entisestään, tai ainakin Motorolan pelätään nousevan Googlen hovivalmistajaksi.

Toisin sanoen mobiililaitteiden valmistajien vaihtoehdot ovat vähissä:

1. Android jyrää, mutta Androidin valitsemalla olet naimisissa Googlen kanssa ja todennäköisesti kakkosvaimon asemassa, nyt kun Googlella on oma puhelinvalmistaja.

2. Myös iOS jyrää, mutta Apple pitää iOSin omassa käytössään.

3. Microsoftin Windows Phone ei todellakaan jyrää, mutta todennäköisesti räjähtää hurjaan kasvuun Nokian saadessa Windows-puhelimensa myyntiin. Sen takaa jo kahden jätin markkinointivoima, ja tuotteidenkin huhutaan olevan hyviä. Nokian ja Microsoftin kimppa on tosin niin strategisesti syvä, että kakkosvaimon asema Google-Motorola -liitossa olisi todennäköisesti parempi.

4. Meego olisi ollut mainio valinta, sillä se on avoin, ts. ei minkään yhden tahon omistuksessa. Meegon valitsemalla laitevalmistaja ei olisi ollut kenenkään kuristusotteessa, mutta käyttöjärjestelmän syntyvaiheessa nähty Intel/Nokia -sekoilu karkotti laitevalmistajat. Ei olisi ihme, jos Meego-toimijat loikkaisivat monessa mielessä vastaavaan LiMoon.

Saattaa hyvinkin olla, että Meego-bisneksestä ehkä parhaiten perillä olevan Nomovokin toimitusjohtaja Pasi Nieminen viittasi tähän spekuloidessaan Meegon mahdollisesta uudelleenbrändäyksestä. Paljon kiteytyy myös tähän kommenttiin: "Sillä on marginaalinen vaikutus, millä nimellä sitä kutsutaan. Koko ajan on kyse linuxista. Olennaisempaa on, onko se aidosti avointa koodia. Markkinat kaipaavat vaihtoehtoa, jossa ei Googlella, Microsoftilla eikä kenelläkään ole dominanttia kontrollia. Sellainen vaihtoehto on Meego.”

Jos Meegosta nyt leivotaan LiMo, mm. elektroniikkajättien Samsung, NEC, Panasonic jne. yhteistyöllä, on mobiilikäyttöjärjestelmien asemat ehkä viimein paalutettu.

Leirit olisivat:

1. Googlen Android, laitteiden hovivalmistajana Motorola.
2. Applen iOS, ainoana laitevalmistajana Apple.
3. Microsoftin Windows Phone, laitteiden hovivalmistajana Nokia.
4. LiMo, ei hovivalmistajaa, ei kuristusotetta, tasavertainen kohtelu kaikille.

Lisää lätinää Meegosta aiemmassa kirjoituksessani, ja voihan tuota mobiilikäyttöjärjestelmän yleistä tarpeellisuuttakin taas muistella.

P.S. ja edit:

Aamukahvit juotuani ja asiaa tarkemmin tutkittuani hoksaan haksahtaneeni. LiMo onkin ollut kuvioissa ja pitkään, eikä sinänsä viittaa yksittäiseen Linux-distroon Meegon tai vaikkapa Ubuntun tavoin. Muuten spekulointini saattoi osua jokseenkin oikeaan suuntaan.

Mobiilikäyttöjärjestelmät - katoavaa kansanperinnettä?

Digitoday uutisoi tänään Meego-mobiilikäyttöjärjestelmää Nokialla kehittäneiden ohjelmoijien irtisanomisten/irtisanoutumisten alkavan tämän kuun lopussa. Lokakuussa myyntiin tuleva N9-älypuhelin on pääosin valmis, eikä Nokia tule tekemään muita Meego-laitteita.

Perinteikkäästä Symbian-käyttöjärjestelmästä Nokia luopuu pikavauhtia. Jatkossa Nokian länsimarkkinoille suunnatuissa laitteissa käytetään Microsoftin Windows Phonea ja arvatenkin myös Windows 8:aa, sillä Microsoftin seuraava käyttöjärjestelmä tulee toimimaan myös mobiililaitteissa yleisillä ARM-arkkitehtuurin suorittimilla.

Kuukausi sitten Hewlett-Packard antoi kirveestä omalle Linux-pohjaiselle mobiilikäyttöjärjestelmälleen, WebOS:ille, joka lienee kaupallisena käyttöjärjestelmänä vielä kuolleempi kuin Meego ja Symbian.

Samsungin huhutaan keikauttavan Bada-mobiilikäyttöjärjestelmänsä avoimeksi lähdekoodiksi ensi vuonna - todennäköisesti käyttöjärjestelmän elinvoimaisuuden takaamiseksi.

Omaa käyttöjärjestelmäänsä BlackBerry-laitteissaan käyttävä kanadalainen RIM on tavallaan pahemmassa ahdingossa kuin Nokia, sillä markkinaosuus sukeltaa, mutta horisontissa ei näy pelastavaa enkeliä.

Seitsemän mobiilikäyttöjärjestelmää on siis henkitoreissaan tai ainakin huteralla pohjalla. Alan menestyjiä ovat Googlen Android-mobiilikäyttöjärjestelmä, joka ahmii markkinaosuuksia älypuhelin- ja tablettirintamilla huikeaa vauhtia, sekä muodikkaista Applen laitteista löytyvä iOS.

Windows Phonen ja Windows 8:n mobiiliversion menestys alkaa hahmottua vasta vuodenvaihteen jälkeen. Googlella on Androidin lisäksi hihassaan vielä verkkopohjainen ChromeOS.

Mobiilikäyttöjärjestelmien taistelu on siis veristä ja myllerryksiä tapahtuu kuukausittain.

Tietotekniikan kehitystä edes summittaisesti seuranneet kuitenkin tietävät, että laitteistojen tehot kasvavat huimaa - ja tasaista - tahtia. Aivan viime vuosina - käytännössä juuri älypuhelinten ja tablettien esiinmarssin aikana - varsinkin mobiiliprosessorit ja -grafiikkapiirit ovat ampaisseet hurjaan nousuun. Tai oikeastaan vähävirtaiset piirit ovat  saavuttaneet tason, jolla niissä riittää ruutia työpöytäpohjaisten käyttöjärjestelmien, kuten Androidin ja Windowsin, pyörittämiseen.

Vielä tämän vuoden aikana ja viimeistään ensi vuonna julkaistavat/yleistyvät 2-4 -ytimiset mobiiliprosessorit grafiikkakiihdyttimineen (mm. nVidian Tegra3/Kal-El ja vaikkapa Qualcommin S3- ja S4 -sarjan Snapdragonit) lienevät hyvinkin jo niin tehokkaita, että niillä voinee ajaa vaikkapa Ubuntu Linuxia ja tavallista Windows 8:a vähintään riittävän vikkelästi peruskäytössä.

Herää kysymys; mihin mobiilikäyttöjärjestelmiä enää tarvitaan? Onko nyt käynnissä oleva mobiilikäyttöjärjestelmien pudotuspeli vain alkusoittoa koko mobiilikäyttöjärjestelmän konseptin katoamiselle? Toisin sanoen, häämöttääkö myös Androidin ja iOSin sukupuutto jo 3-4 vuoden päässä?

Mobiilikäyttöjärjestelmien keskeiset erot "isoihin" käyttöjärjestelmiin ovat käsittääkseni olleet tekninen keveys (koska laskentatehoa ja muistia on ollut vähän) ja käyttökohteeseen sovitettu käyttöliittymä. Näistä ensiksi mainittu on siis poistumassa teknisen kehityksen myötä, ja käyttöliittymän muokattavuus alkaa olla nykyaikaisten käyttöjärjestelmien perusominaisuuksia.