Aiemmissa blogiteksteissäni olen enemmän tai vähemmän hehkuttanut Linuxin hyveitä, niin mobiilissa kuin pönttö-pc:ssäkin. Ihan kovaksi pelialustaksikin siitä tiemmä olisi.
Uuden ja kauniin Ubuntun 11.10:n päädyttyä julkiseen jakeluun päätin tarkastaa tilanteen. Mikäpä sopisi siihen paremmin kuin venäläisten väsäämän Unigine-pelimoottorin näytepeli Oil Rush, se kun on nykyään betatestiversion sisältävässä ennakkotilauksessa Ubuntun omassa Sovellusvalikoimassa (joka on sovelluksien ja pelien jakelu- ja asennuspalvelu; ikäänkuin verkkokauppa, mutta suurin osa tarjolla olevista ohjelmistoista ja peleistä on ilmaisia).
Ovelana kettuna lähdin kokeiluun Asus Eee pc X101 -miniläppärilläni. Arvelin, ettei teknologiapainotteinen peli nimittäin toimisi Intelin halpisnäytönohjainpiirillä lainkaan. Halusin nähdä, varoittaako Ubuntun verkkopalvelu millään tavalla, jos käyttäjä on ostamassa tuotetta, joka ei tule käyttäjän koneella toimimaan. Ei varoita.
Pelin hinta on muuten lievästi suolainen; 14,45 euroa ennakkotilauksena, tornipuolustuspelistä. Steamista, Playstation Networkista, Xbox Live Marketplacesta ja etenkin AppStoresta saa kilpailevia ja ties vaikka viihdyttävämpiä tuotteita huomattavasti edullisemmin.
Naurahdettuani ontuvalle kauppapalvelulle ja hurjalle hinnalle päivitin myös vanhemman pöytäkoneeni tuoreeseen Ubuntuun. "Nyt sitten vaan asennan Oil Rushin tähän ja pistän kokeillen..." Väärin.
En ole tähän päivään mennessä löytänyt ohjetta Ubuntun verkkopalvelusta ostetun Oil Rushin asentamisesta eri koneelle kuin millä sen on alun perin ostanut. Unicorpin omasta verkkokaupasta ostettuna se olisi onnistunut ilmeisesti Unicorpin palvelun kautta.
Kokonaan toinen juttu on se, ettei asiakkaan pitäisi todellakaan joutua etsimään em. ohjetta. Se pitäisi läpsäistä asiakkaan ruutuun heti viimeistään silloin kun sitä tarvitaan.
On täysin mahdollista, ja oletan, että homman saa hoidettua Ubuntun verkkopalvelun kautta tilausvahvistuksen ostostunnuksella, kun vaan menee ostamaan peliä ns. uudestaan. Vaan eipä ole verkkopalvelu eikä varsinkaan tiliasioita ilmeisesti hoitava Ubuntu One -palvelu toiminut 11.10:n julkaisun jälkeen, ainakaan minulla. Yhdessäkään kolmesta koneesta, joilla olen peliä yrittänyt kokeilla.
Tai itse asiassa Ubuntu One lähti päivitysten jälkeen toimimaan, mutta Oil Rushin "ostaminen" Sovellusvalikoimasta ei toimi ollenkaan. Eipä tarvitse vilkuilla sieltäkään, josko peliclientin ilmaislataaminen onnistuisi sieltä.
Koska Oil Rushista on myös Windows-versio, voisin Ubuntun korjaantumista odotellessa kokeilla peliä Windows Vistassa. Mutta en todellakaan halua edes vilkaista siihen suuntaan, kun yhdenkin alustan sisällä palveluissa on naurettavan lapsellisia ongelmia.
Tältä pohjalta ei ole ihme, ettei Linuxia tunneta laajalti pelialustana. Toisaalta se lienee myös ongelmien syy; palvelut ovat huonoja ja tasokkaita tuotteita ei ole, kun raha ei liiku. Raha ei liiku, kun palvelut ovat huonoja ja tasokkaita tuotteita ei ole.
Oil Rushin ja muiden kaupallisten Linux(kin) pelien edelläkävijöiden myötä ei voi kuin toivoa, että tilanne korjaantuu pikkuhiljaa. Tulen seuraamaan tilannetta, koska olen kiinnostunut itse ilmiöstä, mutta en tietenkään suosittelisi kaveria kokeilemaan. Eihän tällaista voi kenellekään suositella.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Asus Eee pc X101. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Asus Eee pc X101. Näytä kaikki tekstit
lauantai 22. lokakuuta 2011
perjantai 30. syyskuuta 2011
Viritetty Asus Eee pc X101 - yhä alle 200 euroa
Kirjoitin pari viikkoa sitten kokemuksistani Asuksen 169 euron hintaisesta miniläppäristä, Eee pc X101:stä.
Suoraan paketista korkattuna laite ei varsinaisesti vakuuttanut. Yksi gigatavu muistia, syystä tai toisesta heikosti toiminut Meego ja kurja näppäimistö tekivät käyttökokemuksesta nihkeän.
Näppäimistölle ei voi mitään, mutta pari muuta epäkohtaa on korjattu vikkelästi.
Kuten totesin, laitteen ainokainen muistikampa on helppo vaihtaa. Ostin Verkkokauppa.comin Pirkkalan myymälästä Kingstonin 2 gigatavun 1333 MHz DDR3 -muistikamman 16,90 eurolla ja lykkäsin sisään. Hyvin toimi, vaikka kampa on tarkoitettu mukamas HP:n ja Compaqin läppäreihin.
Käyttöjärjestelmäksi vaihdoin Ubuntu 10.04 Netbook Editionin. Homma hoituu helposti kirjoittamalla levyimage usb-muistitikulle ja sorvaamalla miniläppärin BIOS boottaamaan tikulta painamalla Fn+F2 laitetta käynnistäessä.
Heti käyttöjärjestelmän asentamisen ja päivittämisen jälkeen oli selvää, että Ubuntu toimii monin verroin paremmin kuin Meego. Kriittinen YouTube-videotestikin sujui odotetun tyylikkäästi.
Asensin Ubuntun ennen muistikamman vaihtoa, joten pelkästä lisämuistin tuomasta piristyksestä ei tosiaankaan ollut kyse.
On muuten hyvä huomata, että Intelin Atom N455 -prossu sisältää HyperThreading-teknologian, eli suoritin näkyy käyttöjärjestelmälle kaksiytimisenä (vaikka fyysisiä ytimiä onkin vain yksi).
Vasta jälkikäteen hoksasin, että Unity-käyttöliittymän myötä Ubuntun miniläppäriversio on ilmeisesti sulautettu perus-Ubuntuun. Taidankin vaihtaa lokakuussa uusimpaan Ubuntuun, jahka 11.10 julkaistaan
(hox hox; Ubuntun versioissa ensimmäinen numero viittaa julkaisuvuoteen ja jälkimmäinen kuukauteen. 11.10 tarkoittaa siis vuoden 2011 lokakuussa julkaistua versiota. Ubuntua julkaistaan puolen vuoden välein, lokakuussa ja huhtikuussa)
Meego 1.3 taitaakin näillä näkymin jäädä julkaisematta, joten eipähän tarvitse kokeilla sitäkään.
Askartelun jälkeen X101:n kokonaishinta on 8,20 euron toimituskuluineenkin yhä alle 200 euroa. Ei paha, ottaen huomioon kuinka näpsä ja massiivisen sovellusvalikoiman tarjoava käyttis Ubuntu on.
P.S. ja edit: no jopa jotakin, ehkä se Meego 1.3 tulee sieltä sittenkin. Ainakin Asus tuntuu niin uskovan. Selvisipä samalla myös se YouTuben tökkiminen.
Suoraan paketista korkattuna laite ei varsinaisesti vakuuttanut. Yksi gigatavu muistia, syystä tai toisesta heikosti toiminut Meego ja kurja näppäimistö tekivät käyttökokemuksesta nihkeän.
Näppäimistölle ei voi mitään, mutta pari muuta epäkohtaa on korjattu vikkelästi.
Kuten totesin, laitteen ainokainen muistikampa on helppo vaihtaa. Ostin Verkkokauppa.comin Pirkkalan myymälästä Kingstonin 2 gigatavun 1333 MHz DDR3 -muistikamman 16,90 eurolla ja lykkäsin sisään. Hyvin toimi, vaikka kampa on tarkoitettu mukamas HP:n ja Compaqin läppäreihin.
Käyttöjärjestelmäksi vaihdoin Ubuntu 10.04 Netbook Editionin. Homma hoituu helposti kirjoittamalla levyimage usb-muistitikulle ja sorvaamalla miniläppärin BIOS boottaamaan tikulta painamalla Fn+F2 laitetta käynnistäessä.
Heti käyttöjärjestelmän asentamisen ja päivittämisen jälkeen oli selvää, että Ubuntu toimii monin verroin paremmin kuin Meego. Kriittinen YouTube-videotestikin sujui odotetun tyylikkäästi.
Asensin Ubuntun ennen muistikamman vaihtoa, joten pelkästä lisämuistin tuomasta piristyksestä ei tosiaankaan ollut kyse.
On muuten hyvä huomata, että Intelin Atom N455 -prossu sisältää HyperThreading-teknologian, eli suoritin näkyy käyttöjärjestelmälle kaksiytimisenä (vaikka fyysisiä ytimiä onkin vain yksi).
Vasta jälkikäteen hoksasin, että Unity-käyttöliittymän myötä Ubuntun miniläppäriversio on ilmeisesti sulautettu perus-Ubuntuun. Taidankin vaihtaa lokakuussa uusimpaan Ubuntuun, jahka 11.10 julkaistaan
(hox hox; Ubuntun versioissa ensimmäinen numero viittaa julkaisuvuoteen ja jälkimmäinen kuukauteen. 11.10 tarkoittaa siis vuoden 2011 lokakuussa julkaistua versiota. Ubuntua julkaistaan puolen vuoden välein, lokakuussa ja huhtikuussa)
Meego 1.3 taitaakin näillä näkymin jäädä julkaisematta, joten eipähän tarvitse kokeilla sitäkään.
Askartelun jälkeen X101:n kokonaishinta on 8,20 euron toimituskuluineenkin yhä alle 200 euroa. Ei paha, ottaen huomioon kuinka näpsä ja massiivisen sovellusvalikoiman tarjoava käyttis Ubuntu on.
P.S. ja edit: no jopa jotakin, ehkä se Meego 1.3 tulee sieltä sittenkin. Ainakin Asus tuntuu niin uskovan. Selvisipä samalla myös se YouTuben tökkiminen.
lauantai 17. syyskuuta 2011
169 euron miniläppäri - Asus Eee pc X101
Asuksen Eee pc X101 -miniläppäri alkaa olla pikkuhiljaa saatavissa ainakin eurooppalaisista verkkokaupoista. Tuotteen ehkä huomionarvoisin ominaisuus on hinta - 169 euroa tai 199 dollaria. Varsinkin lanseeraushinnaksi reilusti alle 200 euroa on vähän, sillä perinteisesti it-tuotteiden hinnat laskevat ajan myötä.
Hinta on saatu alas todennäköisesti enimmäkseen jättämällä Windows-lisenssi pois, sillä X101:n käyttöjärjestelmä on Meegon netbook-versio.
Laitteen rauta on tavanomaista halvan miniläppärin tekniikkaa - yksiytiminen Intelin Atom-mobiiliprosessori, yksi gigatavu muistia (mutta sentään DDR3-tyyppistä), 8 gigatavun SSD-levy ja wifi+bluetooth -yhteydet. Laite on myös näppärän kokoinen; 10-tuumainen näyttö, painoa alle kilo ja paksuutta alle kaksi senttiä.
Muutaman viikon käytön perusteella esiin on noussut mm. seuraavaa:
Solakkuuden ja keveyden lisäksi hyviin ominaisuuksiin voidaan laskea laitteen pohjasta helposti avattavissa oleva luukku, jonka kautta muistikamman voi vaihtaa parigigaiseksi ja kaipa SSD-levykin on vaihdettavissa suurempaan.
Huonojakin puolia löytyy. X101:n näppäimistö ei ole kovin miellyttävä, ja kirjoitusmentaliteetissa kannattaa muistella mekaanisien kirjoituskoneiden vaatimaa reipasta napauttelua.
Tilasin oman kappaleeni Saksan Amazonista, joten näppäimistö oli paikallista mallia - tosin ainoa ero skandinäppikseen on y- ja z-näppäinten keskenään vaihtuneet paikat (jotka eivät tietenkään vaikuta ruudulle ilmestyviin merkkeihin, jos käyttöjärjestelmän kieleksi on valittu suomi). Hintaa laitteelle kertyi toimituskuluineen 182,20 euroa.
Laite toimitetaan jostain syystä Meegon 1.1 -versiolla, vaikka 1.2 julkaistiin jo toukokuussa(kohan se oli). Sain koko laitteen jumiin ohjelmistoa päivittämällä, mikä ei sinänsä ole ongelma, koska Meego 1.2:n saa luonnollisesti ladattua netistä ilmaiseksi ja asennettua helposti (joskin pari mutkantapaista siinäkin on; aikavyöhykkeeksi oli valittava jokin muu kuin GMT+2, tai asennusohjelma ei suostunut etenemään).
Meego 1.2 netbook UX (user experience eli käyttäjäkokemus) on melko heikko vaikkapa Ubuntuun verrattuna. Tokihan sillä tulee toimeen, mutta tilannetta ei paranna käyttöjärjestelmän tökkiminen.
Hyytyily on todella yllättävää, Meegonhan piti olla Linuxien mobiileimmasta (siis vähäisillä tehoilla toimeen tulevasta) päästä. Myös suoraan applikaatiomanagerista ladattavissa olevien (tavis)sovellusten määrä on vähäinen, perustason mediasoittimet, selain, sähköposti, pikaviestimet jne. toki löytyvät valmiiksi asennettuina.
Yksi hyvä miniläppärin perustesti on YouTube-videoiden katselu, ja siitä X101 (tai pitäisikö sanoa Meego) ei selviä kunnialla; tökkii ja pätkii pahasti ensimmäisellä katselukerralla, mutta puskurointivaiheen jälkeen juuri ja juuri katsottavasti.
Asiaan saattaa tulla parannusta lokakuussa julkaistavan Meego 1.3 -version myötä, mutta jos ongelma on pääasiassa Meegon Flash-pluginissa, ei käyttöjärjestelmän rivakoituminen välttämättä riitä.
Laitteen halpa kolmikennoinen perusakku ei kestä kovin pitkään, muutamia tunteja kunnon käytöllä.
Kaikkiaan laitteen käytöstä jää muutama ajatus päällimmäiseksi:
Miksi markkinoilla ei jo ole pitkää liutaa ARM-prosessoreihin perustuvia miniläppäreitä? ARM-tabletteja tunkee joka tuutista, mutta ne eivät ole kovin kiinnostavia. Esimerkiksi Tegra2-pohjainen miniläppäri voisi olla kiva (Toshiba AC-100:aa ei lasketa puolen gigan keskusmuistin takia). Viimeistään Tegra3:a on pakko saada myös miniläppärinä, jos maailmassa on mitään järkeä.
Miksi käytännössä kaikki (muut) miniläppärit myydään pakollisella Windows-lisenssillä? Se näyttäisi tuovan 30-50 euroa lisää hintaa, ja se on paljon noin 200 euron hintaluokan laitteessa. Olisikohan jälleen aika valittaa jonnekin Microsoft-verosta? Meegon miniläppäriversio ei vielä vakuuta, mutta Linuxeja on muitakin ja ehkä Meego vielä kypsyy.
Hinta on saatu alas todennäköisesti enimmäkseen jättämällä Windows-lisenssi pois, sillä X101:n käyttöjärjestelmä on Meegon netbook-versio.
Laitteen rauta on tavanomaista halvan miniläppärin tekniikkaa - yksiytiminen Intelin Atom-mobiiliprosessori, yksi gigatavu muistia (mutta sentään DDR3-tyyppistä), 8 gigatavun SSD-levy ja wifi+bluetooth -yhteydet. Laite on myös näppärän kokoinen; 10-tuumainen näyttö, painoa alle kilo ja paksuutta alle kaksi senttiä.
Muutaman viikon käytön perusteella esiin on noussut mm. seuraavaa:
Solakkuuden ja keveyden lisäksi hyviin ominaisuuksiin voidaan laskea laitteen pohjasta helposti avattavissa oleva luukku, jonka kautta muistikamman voi vaihtaa parigigaiseksi ja kaipa SSD-levykin on vaihdettavissa suurempaan.
Huonojakin puolia löytyy. X101:n näppäimistö ei ole kovin miellyttävä, ja kirjoitusmentaliteetissa kannattaa muistella mekaanisien kirjoituskoneiden vaatimaa reipasta napauttelua.
Tilasin oman kappaleeni Saksan Amazonista, joten näppäimistö oli paikallista mallia - tosin ainoa ero skandinäppikseen on y- ja z-näppäinten keskenään vaihtuneet paikat (jotka eivät tietenkään vaikuta ruudulle ilmestyviin merkkeihin, jos käyttöjärjestelmän kieleksi on valittu suomi). Hintaa laitteelle kertyi toimituskuluineen 182,20 euroa.
Laite toimitetaan jostain syystä Meegon 1.1 -versiolla, vaikka 1.2 julkaistiin jo toukokuussa(kohan se oli). Sain koko laitteen jumiin ohjelmistoa päivittämällä, mikä ei sinänsä ole ongelma, koska Meego 1.2:n saa luonnollisesti ladattua netistä ilmaiseksi ja asennettua helposti (joskin pari mutkantapaista siinäkin on; aikavyöhykkeeksi oli valittava jokin muu kuin GMT+2, tai asennusohjelma ei suostunut etenemään).
Meego 1.2 netbook UX (user experience eli käyttäjäkokemus) on melko heikko vaikkapa Ubuntuun verrattuna. Tokihan sillä tulee toimeen, mutta tilannetta ei paranna käyttöjärjestelmän tökkiminen.
Hyytyily on todella yllättävää, Meegonhan piti olla Linuxien mobiileimmasta (siis vähäisillä tehoilla toimeen tulevasta) päästä. Myös suoraan applikaatiomanagerista ladattavissa olevien (tavis)sovellusten määrä on vähäinen, perustason mediasoittimet, selain, sähköposti, pikaviestimet jne. toki löytyvät valmiiksi asennettuina.
Yksi hyvä miniläppärin perustesti on YouTube-videoiden katselu, ja siitä X101 (tai pitäisikö sanoa Meego) ei selviä kunnialla; tökkii ja pätkii pahasti ensimmäisellä katselukerralla, mutta puskurointivaiheen jälkeen juuri ja juuri katsottavasti.
Asiaan saattaa tulla parannusta lokakuussa julkaistavan Meego 1.3 -version myötä, mutta jos ongelma on pääasiassa Meegon Flash-pluginissa, ei käyttöjärjestelmän rivakoituminen välttämättä riitä.
Laitteen halpa kolmikennoinen perusakku ei kestä kovin pitkään, muutamia tunteja kunnon käytöllä.
Kaikkiaan laitteen käytöstä jää muutama ajatus päällimmäiseksi:
Miksi markkinoilla ei jo ole pitkää liutaa ARM-prosessoreihin perustuvia miniläppäreitä? ARM-tabletteja tunkee joka tuutista, mutta ne eivät ole kovin kiinnostavia. Esimerkiksi Tegra2-pohjainen miniläppäri voisi olla kiva (Toshiba AC-100:aa ei lasketa puolen gigan keskusmuistin takia). Viimeistään Tegra3:a on pakko saada myös miniläppärinä, jos maailmassa on mitään järkeä.
Miksi käytännössä kaikki (muut) miniläppärit myydään pakollisella Windows-lisenssillä? Se näyttäisi tuovan 30-50 euroa lisää hintaa, ja se on paljon noin 200 euron hintaluokan laitteessa. Olisikohan jälleen aika valittaa jonnekin Microsoft-verosta? Meegon miniläppäriversio ei vielä vakuuta, mutta Linuxeja on muitakin ja ehkä Meego vielä kypsyy.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)