Oi aikoja; Ouya, Jolla, Hardkernel, Raspberry Pi, Nexus 7

Olette ehkä kuulleetkin, että elämme mielenkiintoisia aikoja. Aina.

Juuri nyt on meneillään sellaisia juttuja, jotka mielestäni kertovat jotain oleellista tästä ajasta.

Ouya-pelikonsolihanke kiskoo miljoonia Kickstarterista. Kävi hankkeelle lopulta miten tahansa (tosin pointti on huomattavasti terävämpi, jos hankkeelle ei käy ihan huonosti), niin onpahan todistettu 99 dollarin pelikonsolin kysyntä ja periaatteellinen mahdollisuus markkinoille pääsemiseen ja olemassaoloon. Sisuksiltaan Ouya on käytännössä sama kuin Samsungin uusin, kaunein ja kallein älypuhelin Galaxy S III.

Hardkernel.com kauppaa melkein (vai justiinsa?) samaa rautaa devilaudan muodossa hintaan 129 dollaria.

Eikä pidä unohtaa Googlen Nexus 7 -tablettia, jonka hinta arvottiin 199 dollariin. (ja joka on muuten niin ikään rautana aika läheistä sukua em. vehkeille)

Ultrahalpaa rautaakin on. Raspberry Pi on vapaasti haxoroitava tietsikka, joka maksaa palttiarallaa 35 taalaa. Omani maksoi toimituskuluineen 41 euroa. Raspberry Pi on tuotteena pitkälti sama juttu kuin Hardkernelin em. devauslauta, mutta monta hinta- ja teholuokkaa alemmalta portaalta.

Jolla Mobile taas lähtee polleasti haastamaan elektroniikkajättejä älypuhelinmarkkinoilla. Eikä taistelukassasta löydy ensimmäisessä vaiheessa kuin ehkä se 10 miljoonaa dollaria, josta julkisuudessa on kerrottu. Mikäpä on haastaessa, kun Meegona alkaneen mobiili-Linux Merin saa ilmaiseksi ja rautahan on näköjään halpaa. (ei puhuta nyt softapatenteista. siksikään, että niistäkin Jolla selviää lopulta rahalla siinä missä muutkin).

Mitä ihmettä tämä kaikki tarkoittaa?

No, ainakin sitä, että mobiililaitteiden järjestelmäpiirit ovat kehittyneet sellaiselle tehoasteelle, että niistä voi askarrella mitä tahansa älypuhelimen tietokoneen välillä. Ja tarkoitan siis ihan oikeaa tietokonetta työpöytäympäristöineen kaikkineen. Ja mihin hintaan! Tuotteistettuja laitteita satasella tai parilla.

Toisaalta, softa on ilmaista. Linuxit hoitaa hommat älypuhelimesta kotitietokoneeseen (ja jos halutaan hyväntahtoisesti laskea Android Linuxiksi, niin myös pelikonsolihommat).

Ennustan jänniä juttuja, kun tehokas rauta on naurettavan halpaa ja softa ilmaista. Siinä on sellainen soppa, että sieltä muhii esiin... En tiedä mitä, mutta jotain.

P.S. kuinka kauan Apple ja Samsung voivat pyytää älypuhelimistaan n. 600 euroa? Vai mahtaako yleiseen tietoisuuteen ikinä levitä tieto siitä, että em. laitteiden keskeinen teknologia maksaa vajaan satasen...

Spark - avoin tabletti keväällä

Nokia ja Intel hylkäsivät Meegon viime vuonna, mutta onneksi avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisö jatkoi mobiili-Linuxin tekemistä Mer-projektina.

Aherrus on kantamassa hedelmää, sillä muista kaupallisista tableteista poiketen täysin avoin Spark-tabletti on valmistumassa.

Avoimuus tarkoittaa sitä, että Sparkin ohjelmisto on vapaasti ja luvallisesti muokattavissa. Muokkausta epäilemättä tullaan myös tekemään mitä moninaisimpien tahojen toimesta.

Raudan puolesta Spark on näkökulmasta riippuen näpsäkkä tai nuhainen. 7-tuumainen näyttö on ehkä pieni, etenkin 800 x 480 -resoluutionsa takia, mutta pysyypähän laitteen ulkomitat mukavan mobiileina.

Yksiytiminen 1Ghz AMLogic Cortex A9-suoritin on kaukana huipputablettien tupla- ja neliydinprosessoreista, mutta rinnalla on onneksi asiallinen Mali 400 -graffasiru. Ja eihän niitä piirrettäviä pikseleitä montaa ole.

Jos speksit vaikuttavat geneerisiltä kiinalaiskikkareilta, syykin on selvä; Spark on oikeasti uudelleenbrändätty Zenithink C71, jolla on ikää ainakin pari vuotta.

Henkilökohtaisesti olen innoissani Sparkista siksi, että se osoittaa myös muiden kuin elektroniikkajättien pystyvän tuomaan tuotteita markkinoille. Elektroniikkajätit kun haluavat tyypillisesti kontrolloida tuotteitaan mahdollisimman tiukasti. Pahin ja paras esimerkki tästä on Apple.

Toki Spark on teknisesti vanhentunut, kallis (suhteellisesti; 200 euroa on halpa tabletti, mutta isoissa erissä tilattuna hinta vähintään puolittuisi) ja pääasia eli sisältö on suurelta osin arvailujen varassa, mutta ilmiöiden on alettava jostain.

Ennustan tai ainakin toivon, että vuoden tai parin päästä markkinoilla on Sparkin jälkeläinen, josta löytyy integroidut peliohjaimet ja ehkä näppäimistökin, jos ei muuten niin lisäosana. Olisi se hieno!