ARM-arkkitehtuurin prosessorit eivät lyöneet läpi (mini)läppärimarkkinoilla viime vuonna. Harmi, sillä ARMit ovat halpoja ja erittäin virtapihejä - ja tehot nousevat jäätävää tahtia.
Mutta tänä vuonna! Kyllä! Neliytimisiä ARM-SoC:eja (system on chip) on jo vaikka kuinka, ja niissä todellakin piisaa tehoa työpöytäkäyttöjärjestelmien pyörittämiseen.
Yksi kiinnostavista tiedossa olevista tuotteista on Genesin tuleva miniläppärimalli, joka pohjautuu Freescalen iMX6-sociin. Itse asiassa kyttäsin koko viime vuoden, koska Genesin vielä tälläkin hetkellä myynnissä olevat iMX5-pohjaiset Efika-tietsikat päivitettäisiin oleellisesti ruudikkaampaan iMX53-sarjaan. Mutta eipä semmoisia ole tulossakaan, koska Genesillä todettiin olevan fiksumpaa hypätä yhden prosessorimallin yli ja siirtyä suoraan parhaimmillaan neliytimisyyttä tarjoavaan iMX6-sarjaan.
Maanantaina 27.2.2012 alkavilla Barcelonan mobiilimessuilla saatetaan muuten julkistaa mielinkiintoisia asioita tähänkin liittyen.
Mutta... Kuinka tässä mahtaa lopulta käydäkään? Kyllä, ARM-socit ovat kovaa settiä ja esim. Apple saattaa tosiaan väsätä Macbook Airia, jossa hyrrää iPad2:sta ja iPhone 4S:stä tutun A5-prosessorin evoluutiomalli tai seuraaja A6. Se olisi varmasti ihan hyvä vekotin.
Intel ei tosin antaudu taistelutta. Intelin x86-arkkitehtuuri on hirvittävä virtasyöppö ja kallis kuin mikä, mutta tehoa löytyy. Ja sekin ihme on nähty, että Intel on jo saanut ulos ensimmäisen SoC-tuotteensa, eikä tuoreimmat Atomit muutenkaan ole täysin kelvottomia.
2013 puolivälin paikkeille ajoittuva Haswell-arkkitehtuuri mahdollistanee jo varsin kovat mobiilisirut.
Vai keikahtaako koko mobiilitietokoneilu Ubuntu Android-puhelimissa -hässäkän muottiin? Eli oli prosessori ja käyttöjärjestelmä mikä tahansa, suoritin on luurissa ja luuriin lykätään näyttöjä ja näppäimistöjä (ja peliohjaimia!) käyttötilanteen mukaan. Ei paha visio.
Mobiilimessuista vielä sen verran, että odotan oikeasti Nokian huhuttua ghetto-Lumiaa; Windows-luuri (rutkasti?) alle 200 eurolla saattaisi mahtua jopa minun budjettiini.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ubuntu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ubuntu. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 26. helmikuuta 2012
tiistai 11. lokakuuta 2011
Pelikelpoinen ARM-miniläppäri - unelmavehje
Jokainen moniytimisten ARM-prosessorien huikeaa kehitystä seurannut on varmasti ihmetellyt, missä kunnolliset ARM-pohjaiset miniläppärit viipyvät. Niin ihmettelen minäkin, ja odotellessani olen ehtinyt visioimaan lähitulevaisuuden unelmalaitteeni jo moneen kertaan.
Formfactor olisi 10-tuumainen miniläppäri.
Prosessoriksi jokin 2-4 -ytiminen ARM system-on-chip (SoC), kuten Qualcommin Snapdragon S4-sarjalainen, Texas Instrumentsin OMAP 4 -sarjalainen, nVidian Tegra3, tai vastaava. Todennäköisesti jokin PowerVR:n Series5XT SGXMP -grafiikkaytimiä sisältävä malli olisi paras, nVidian nihkeän ajuripolitiikan vuoksi.
Ei missään nimessä mitään Intelin Atomia, sillä ne imevät reippaasti virtaa, vaativat tuulettimen jäähdytykseen ja eivät ole niin hirmuisen tehokkaitakaan.
Muistiksi pari gigaa 1333 MHz DDR3:a, tai mitä tuollaiset SoCit nyt kaverikseen haluavatkaan. Nopsaa graffamuistia 256 megaa mukaan, jos onnistuu. Muistiväylä niin leveäksi, että piisaa.
Tallennustilaksi riittäisi 8-12 gigaa SSD:tä, sillä käyttäjän data säilöttäisiin SDHC-korteille (joille olisi pari paikkaa) ja pilvipalveluihin.
Näytöksi 1366 x 768 -multitouch-kosketusnäyttö, ja näyttö kierrettävissä tablettiasentoon kuten Dellin XT-laitteissa, Fujitsun Lifebookeissa, HP:n EliteBookeissa ja mitä näitä nyt on. Tai voisi se näppis olla slider-tyyppisestikin.
Näytön laidoille täydet pelikonsoliohjaimet, eli sama setti kuin PS Vitassa: neljä nappia, ristiohjain ja kaksi analogista padiohjainta. Etusormille liipaisimet/hartianapit. Niitä riittäisi yksi per sormi, eikä mitään analogipelleilyä vain puhtaat kaksiasentoiset napit.
Muuten perusjutut: wifi, bluetooth, mini-HDMI out, USB, nettikamera.
Valinnaisiksi lisävarusteiksi tarjottaisiin DVB-T2 -digitelkkariviritin, 3G-modeemi ja GPS, ja näille lisävarusteille varattaisiin valmiit asennuskolot/tilat laitteen runkoon. (paitsi jos valittu SoC olisi Snapdragon S4, jossa digi-tv -viritintä lukuunottamatta on em. lisävarusteet mukana, epäilemättä erittäin kilpailukykyiseen hintaan)
Käyttöjärjestelmäksi jokin Linux, vaikka peruskäyttöön loistavasti sopiva ja mukavasti kypsynyt Ubuntu. Ei Windowsia, koska se on kallis ja ehkä vielä Windows 8:ssakin raskaan puoleinen.
Ubuntulle saa myös mukavasti ja helposti hirmuisen läjän ilmaisia ohjelmia, toimisto-ohjelmistopakettia myöten (LibreOffice).
Androidiin ei kannattaisi koskea, sillä hitostako sitä tietää, mitä Google keksisi. Aitoja Linuxeja ei omista tai pompota kukaan.
Nokkelimmat ovatkin jo huomanneet, että tällainen laitehan olisi täydellinen miniläppäri, mobiilipelikonsoli ja ainakin välttävä tabletti.
Kotikäytössä vehje tietysti kytkettäisiin työhuoneessa monitoriin, täysikokoiseen näppäimistöön ja hiireen, jolloin laite kävisi passelisti työkoneesta.
Olohuoneen puolella laite törkättäisiin HDMI:llä televisioon ja peliohjaimina käytettäisiin langattomia peliohjaimia kuin Playstation 3:lla tai Xbox 360:lla ikään. Hups, laite kävisi myös kotikonsolista.
Softan puolella mukaan nakerreltaisiin Steamin kaltainen palvelu, josta voisi ladata kaikki pelit, ja vaikka musiikkia, tv-sarjoja, leffoja ja kirjoja myös. Oho, silloinhan laite kävisi myös HTPC:stä ja vähän eReaderistakin.
Pelinkehittäjille palvelu tarjoaisi valmiin tuen paitsi kertaostojen laskutukseen, myös free-to-play-/mikromaksu -ansaintamallin tuen, unohtamatta kuukausimaksuja.
Palvelun ylläpitäjäkin olisi niin fiksu, että tajuaisi tapahtumien määrän olevan huikea, joten 10% osuus maksuista riittäisi hyviin tuloihin.
Loppusilauksesta kävisi lokalisaatiotoiminnot, joiden avulla pelit saisi tehokkaasti ainakin tekstitettyä kaikille halutuille kielille. Näin markkina-alue avartuisi niin haluttaessa lähelle oikeasti globaalia.
Siinähän vallan herkistyisi, kun laite ottaisi tuulta purjeisiin kehittyvien alueiden talouksissa, ja muutaman vuoden kuluttua länsimaissakin päästäisiin ihmettelemään afrikkalaisia, eteläamerikkalaisia ja vaikka intialaisia tuotantoja. Ties vaikka kulttuurien välinen sisältökauppa tasaisi kauppataseita ja edesauttaisi kansojenvälistä dialogia. Aika happoisia visioita!
Linux ei ole kuuluisa pelialusta, mutta sehän saattaa johtua vain sopivien laitteiden ja jakelupalvelujen puutteesta (jotka juuri speksasinkin). Pelimoottoreita, middlewarea ja työkalujahan on vaikka muille jakaa, suurin osa vielä ilmaisia. Kovatasoisia kaupallisia tuotteitakin on, kuten venäläisten väsäämä Unigine.
Pelinkehitys voisi olla em. kuviolla aika mukavaakin, sillä laitteelle voisi tehdä kaiken tyyppisiä pelejä; tablettipelejä, käsikonsolipelejä, kotikonsolipelejä, tietokonepelejä. Kohderauta olisi tarkalleen tiedossa, ja myös kehitys- ja testausrautana voitasiin käyttää prikulleen samoja laitteita.
Raudan elinkaari voisi olla 3-5 vuotta, jonka jälkeen speksiä uudistettaisiin, mahdollisuuksien mukaan taaksepäin yhteensopivuus säilyttäen.
Laitteen pitäisi myös olla törkeän halpa, sillä kalliilla Atomilla ja Windowsilla siunattuja miniläppäreitäkin saa jo 199 eurolla. ARM SoCit ovat merkittävästi (=kymppejä) halvempia kuin Atomit, ja Linux ei maksaisi mitään (=lisää kymppejä).
Epäonnistuneestikin tuotettuna unelmalaitteen hinnan pitäisi jäädä (pitkälle) alle parin sadan. ARM-läppäreitähän jo siis saa edullisesti, kuten Genesin Efika-laitteet alkaen 189 EUR (ja paikallisessa Gigantissa näin wanhan Toshiban AC-100 Tegra2 -Android-miniläppärin 149 eurolla).
Huh, kun alkaa taas oikein sapettaa! Miksei tällaisia laitteita notku kauppojen hyllyllä? Ainoa lohtu on, että vastaavia saattaa olla tulossa ensi vuoden aikana. Ainakin vekottimien trendejä syynäämällä on selvää, että samansuuntaisia ajatuksia on ilmassa, ja moni firma hapuilee oikeaan suuntaan.
edit: pakko lisätä vielä pari linkkiä lisätodisteeksi. Googletan joka päivä "arm netbook" viimeisen 24 tunnin ajalta, ja tämänkaltaisia osumia tulee pikkuhiljaa enemmän ja enemmän: 57 dollarin ARM-netbook ja 78 dollarin ARM-netbook.
Halpoja, surkeita kiinalaisritsoja, mutta eipä ole hintakaan paha. Tässä kirjoituksessa kuvaamani high-end -laite olisi siis erittäin todennäköisesti myytävissä alle 200 eurolla.
Rykäisen lopuksi pienen linkkikoosteen asian tiimoilta:
Wii U controller with screen
Acer believes in netbooks
Acer believes ultrabooks and tablets will be a passing fad
Quad core SoCs will be a huge success
LG Optimus Note Slider
Atari Arcade game controller for iPad
Nintendo 3DSjoystick add-on
KT Spider conceptdevice
Razer Switchblade gaming netbook concept
Raspberry Pi, the 25 USD computer. ARM processor, runs Quake III in 1080p
Asus X101 netbook for 169 EUR / 199 USD (Meego+Atom)
PS Vita, Sony’s handheld console, launches Q4 2011
Gamestop’s gaming tablet with game controllers
Qualcomm envisions mobile devices to replace consoles (Snapdragon S3 ja S4)
Microsoft’s patent for a modular smartphone
The first Tegra3 tablet, from the Chinese manufacturer ZTE
India’s 35 USD tablet
Formfactor olisi 10-tuumainen miniläppäri.
Prosessoriksi jokin 2-4 -ytiminen ARM system-on-chip (SoC), kuten Qualcommin Snapdragon S4-sarjalainen, Texas Instrumentsin OMAP 4 -sarjalainen, nVidian Tegra3, tai vastaava. Todennäköisesti jokin PowerVR:n Series5XT SGXMP -grafiikkaytimiä sisältävä malli olisi paras, nVidian nihkeän ajuripolitiikan vuoksi.
Ei missään nimessä mitään Intelin Atomia, sillä ne imevät reippaasti virtaa, vaativat tuulettimen jäähdytykseen ja eivät ole niin hirmuisen tehokkaitakaan.
Muistiksi pari gigaa 1333 MHz DDR3:a, tai mitä tuollaiset SoCit nyt kaverikseen haluavatkaan. Nopsaa graffamuistia 256 megaa mukaan, jos onnistuu. Muistiväylä niin leveäksi, että piisaa.
Tallennustilaksi riittäisi 8-12 gigaa SSD:tä, sillä käyttäjän data säilöttäisiin SDHC-korteille (joille olisi pari paikkaa) ja pilvipalveluihin.
Näytöksi 1366 x 768 -multitouch-kosketusnäyttö, ja näyttö kierrettävissä tablettiasentoon kuten Dellin XT-laitteissa, Fujitsun Lifebookeissa, HP:n EliteBookeissa ja mitä näitä nyt on. Tai voisi se näppis olla slider-tyyppisestikin.
Näytön laidoille täydet pelikonsoliohjaimet, eli sama setti kuin PS Vitassa: neljä nappia, ristiohjain ja kaksi analogista padiohjainta. Etusormille liipaisimet/hartianapit. Niitä riittäisi yksi per sormi, eikä mitään analogipelleilyä vain puhtaat kaksiasentoiset napit.
Muuten perusjutut: wifi, bluetooth, mini-HDMI out, USB, nettikamera.
Valinnaisiksi lisävarusteiksi tarjottaisiin DVB-T2 -digitelkkariviritin, 3G-modeemi ja GPS, ja näille lisävarusteille varattaisiin valmiit asennuskolot/tilat laitteen runkoon. (paitsi jos valittu SoC olisi Snapdragon S4, jossa digi-tv -viritintä lukuunottamatta on em. lisävarusteet mukana, epäilemättä erittäin kilpailukykyiseen hintaan)
Käyttöjärjestelmäksi jokin Linux, vaikka peruskäyttöön loistavasti sopiva ja mukavasti kypsynyt Ubuntu. Ei Windowsia, koska se on kallis ja ehkä vielä Windows 8:ssakin raskaan puoleinen.
Ubuntulle saa myös mukavasti ja helposti hirmuisen läjän ilmaisia ohjelmia, toimisto-ohjelmistopakettia myöten (LibreOffice).
Androidiin ei kannattaisi koskea, sillä hitostako sitä tietää, mitä Google keksisi. Aitoja Linuxeja ei omista tai pompota kukaan.
Nokkelimmat ovatkin jo huomanneet, että tällainen laitehan olisi täydellinen miniläppäri, mobiilipelikonsoli ja ainakin välttävä tabletti.
Kotikäytössä vehje tietysti kytkettäisiin työhuoneessa monitoriin, täysikokoiseen näppäimistöön ja hiireen, jolloin laite kävisi passelisti työkoneesta.
Olohuoneen puolella laite törkättäisiin HDMI:llä televisioon ja peliohjaimina käytettäisiin langattomia peliohjaimia kuin Playstation 3:lla tai Xbox 360:lla ikään. Hups, laite kävisi myös kotikonsolista.
Softan puolella mukaan nakerreltaisiin Steamin kaltainen palvelu, josta voisi ladata kaikki pelit, ja vaikka musiikkia, tv-sarjoja, leffoja ja kirjoja myös. Oho, silloinhan laite kävisi myös HTPC:stä ja vähän eReaderistakin.
Pelinkehittäjille palvelu tarjoaisi valmiin tuen paitsi kertaostojen laskutukseen, myös free-to-play-/mikromaksu -ansaintamallin tuen, unohtamatta kuukausimaksuja.
Palvelun ylläpitäjäkin olisi niin fiksu, että tajuaisi tapahtumien määrän olevan huikea, joten 10% osuus maksuista riittäisi hyviin tuloihin.
Loppusilauksesta kävisi lokalisaatiotoiminnot, joiden avulla pelit saisi tehokkaasti ainakin tekstitettyä kaikille halutuille kielille. Näin markkina-alue avartuisi niin haluttaessa lähelle oikeasti globaalia.
Siinähän vallan herkistyisi, kun laite ottaisi tuulta purjeisiin kehittyvien alueiden talouksissa, ja muutaman vuoden kuluttua länsimaissakin päästäisiin ihmettelemään afrikkalaisia, eteläamerikkalaisia ja vaikka intialaisia tuotantoja. Ties vaikka kulttuurien välinen sisältökauppa tasaisi kauppataseita ja edesauttaisi kansojenvälistä dialogia. Aika happoisia visioita!
Linux ei ole kuuluisa pelialusta, mutta sehän saattaa johtua vain sopivien laitteiden ja jakelupalvelujen puutteesta (jotka juuri speksasinkin). Pelimoottoreita, middlewarea ja työkalujahan on vaikka muille jakaa, suurin osa vielä ilmaisia. Kovatasoisia kaupallisia tuotteitakin on, kuten venäläisten väsäämä Unigine.
Pelinkehitys voisi olla em. kuviolla aika mukavaakin, sillä laitteelle voisi tehdä kaiken tyyppisiä pelejä; tablettipelejä, käsikonsolipelejä, kotikonsolipelejä, tietokonepelejä. Kohderauta olisi tarkalleen tiedossa, ja myös kehitys- ja testausrautana voitasiin käyttää prikulleen samoja laitteita.
Raudan elinkaari voisi olla 3-5 vuotta, jonka jälkeen speksiä uudistettaisiin, mahdollisuuksien mukaan taaksepäin yhteensopivuus säilyttäen.
Laitteen pitäisi myös olla törkeän halpa, sillä kalliilla Atomilla ja Windowsilla siunattuja miniläppäreitäkin saa jo 199 eurolla. ARM SoCit ovat merkittävästi (=kymppejä) halvempia kuin Atomit, ja Linux ei maksaisi mitään (=lisää kymppejä).
Epäonnistuneestikin tuotettuna unelmalaitteen hinnan pitäisi jäädä (pitkälle) alle parin sadan. ARM-läppäreitähän jo siis saa edullisesti, kuten Genesin Efika-laitteet alkaen 189 EUR (ja paikallisessa Gigantissa näin wanhan Toshiban AC-100 Tegra2 -Android-miniläppärin 149 eurolla).
Huh, kun alkaa taas oikein sapettaa! Miksei tällaisia laitteita notku kauppojen hyllyllä? Ainoa lohtu on, että vastaavia saattaa olla tulossa ensi vuoden aikana. Ainakin vekottimien trendejä syynäämällä on selvää, että samansuuntaisia ajatuksia on ilmassa, ja moni firma hapuilee oikeaan suuntaan.
edit: pakko lisätä vielä pari linkkiä lisätodisteeksi. Googletan joka päivä "arm netbook" viimeisen 24 tunnin ajalta, ja tämänkaltaisia osumia tulee pikkuhiljaa enemmän ja enemmän: 57 dollarin ARM-netbook ja 78 dollarin ARM-netbook.
Halpoja, surkeita kiinalaisritsoja, mutta eipä ole hintakaan paha. Tässä kirjoituksessa kuvaamani high-end -laite olisi siis erittäin todennäköisesti myytävissä alle 200 eurolla.
Rykäisen lopuksi pienen linkkikoosteen asian tiimoilta:
Wii U controller with screen
Acer believes in netbooks
Acer believes ultrabooks and tablets will be a passing fad
Quad core SoCs will be a huge success
LG Optimus Note Slider
Atari Arcade game controller for iPad
Nintendo 3DSjoystick add-on
KT Spider conceptdevice
Razer Switchblade gaming netbook concept
Raspberry Pi, the 25 USD computer. ARM processor, runs Quake III in 1080p
Asus X101 netbook for 169 EUR / 199 USD (Meego+Atom)
PS Vita, Sony’s handheld console, launches Q4 2011
Gamestop’s gaming tablet with game controllers
Qualcomm envisions mobile devices to replace consoles (Snapdragon S3 ja S4)
Microsoft’s patent for a modular smartphone
The first Tegra3 tablet, from the Chinese manufacturer ZTE
India’s 35 USD tablet
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)