Intel on ehkä kevään innoittamana viriilissä vedossa. Ensimmäinen SoC on ulkona, ja nähtävästi Intel puuhaa myös minitietokonetta. Intel NUC (Next Unit of Computing) on ihan hieno tuote.
Lyhykäisyydessään NUC on 10x10 -senttinen emolevy Sandy Bridge -prosessorikannalla. Toisin sanoen vekottimeen sopii iso osa Core i3- ja i5-prosessoreista. Lisäksi löytyy muutama liitin ja kotelo.
Käytännössä NUC on siis todella pieneen kokoon puristettu perus-pc (tehoasteikon vaatimattomammasta päästä).
Hyvää laitteessa on se, että Intel ylipäätään on tuomassa sitä markkinoille. Hinnan luvataan olevan edullinen (ehkä 100-200 dollaria), joten voittomarginaali on varmasti aika pieni. Yritysjätit eivät tyypillisesti ole kiinnostuneita penneistä.
Täysi Windows-valmius on myös etu.
Heikkouksiakin toki löytyy. Sandy Bridge -suoritin tarkoittaa avutonta Intel HD 3000 -graffapiiriä, josta ei ole kauniisti sanottuna mihinkään.
Iäkäs suoritinteknologia vaatii myös kohtuullisen jäähdytyssiilin ja tuulettimen. Plääh.
Eikä se 10x10 cm koko nyt niin hirveän pieni ole.
Hakemattakin tulee mieleen, mitä Atom Z2460-SoCin ympärille olisi saatu rakennettua? Varmasti jotain huomattavasti pienempää ja ilman muuta passiivisesti jäähdytettyä, mutta eipä taitaisi tehot riittää juuri mihinkään (eli Windowsiin).
NUCin olemassaolo herättää kuitenkin kutkuttavan ajatuksen noin vuoden päästä julkaistavan Atom Z2580 -SoCin suhteen. Kyseessä on siis Intelin toinen System on a Chip -järjestelmäpiiri, jossa on kaksi prosessoriydintä ja kaksi grafiikkaydintä. Sillä alkaa ehkä jo Windows pyöriä maltillisilla resoluutioilla.
Toisaalta NUCin seuraava malli lienee Ivy Bridge -prosessorin varaan rakennettu, ja sehän alkaa olla jo aika eri juttu. Intel HD 4000 -graffapiiri ei ole mitä ilmeisimmin kummoinen, mutta ihan toista kuin kelvoton Intel HD 3000. Ja liekö jokin Ivy Bridge -malli mahdollista törkätä NUCin kaltaiseen laitteeseen passiivisesti jäähdytettynä?
Olen henkilökohtaisesti saanut tarpeekseni humisevista pönttötietokoneista. Seuraava koneeni on mitä suurimmalla todennäköisyydellä jotakin Zotac nano AD10 -pikkukoneen kaltaista, kunhan saataville tulee valmiita Ivy Bridge -malleja. Ja ehkä siihen tarvitsee oikean näytönohjaimen kaveriksi, eli varmaankin halvin mahdollinen nVidian Kepler. Pitää tosin ensin tutustua myös AMD:n Trinity-vaihtoehtoihin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste SoC. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste SoC. Näytä kaikki tekstit
tiistai 1. toukokuuta 2012
sunnuntai 29. huhtikuuta 2012
Intelin vastaisku - Atom Z2460 -mobiilipiiri
Olen liputtanut surutta ARM-pohjaisten järjestelmäpiirien (SoC eli system on a chip) puolesta. Perusteinani on ollut selvät ja todelliset trendit: ARM-arkkitehtuuriin perustuva piiri löytyy käytännössä kaikista älypuhelimista ja melkein kaikista tableteista. Molempien tehot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti muutaman viime vuoden aikana, ja toisaalta ei-lippulaivamallien hinnat ovat romahtaneet.
Kovista tehoista malliesimerkkejä ovat mm. nVidian Tegra 3 -piiriin pohjautuvat laitteet ja uusi iPad, kustannustehokkuudesta vaikkapa 35 dollarin Raspberry Pi -tietokone.
Kolmas ARMin etu on vähäinen virrankulutus ja siten vähäinen lämpeneminen - tosin uuden iPadin kerrotaan hehkuvan rasituksessa melkoisesti.
Ruudikkaimmissa ARM SoCeissa on jo nyt riittävästi tehoa läppärin pyörittämiseen, ja ensimmäisiä uuden aallon ARM-läppäreitä odotellaan markkinoille (kuten aina). Niiden pitäisi olla kovinkin halpoja, erittäin kevyitä ja akkukestoltaan parempia kuin mihin on totuttu.
Lyhyesti sanottuna ARM-teknologia on niin innostavaa, että minäkin inspiroiduin visioimaan aiheen ympärille täydellisen laitteen.
x86-arkkitehtuurilla prosessorimarkkinoiden suvereeniksi ykköseksi noussut Intel ei tietenkään katso ARMin nousua kädet taskussa. Intelin ensimmäinen SoC, Atom Z2460, on löytänyt tiensä ensimmäiseen jotakuinkin markkinoille ehtineeseen tuotteeseen, Lava Xolo X900 -älypuhelimeen. Ja kas - tilanne näyttää välittömästi aivan toiselta kuin piti. Intel on tehnyt sen, mihin sen ei pitänyt pystyä.
Atom Z2460 ei ole huipputuote. Se ei ole nopein, halvin tai akkuystävällisin SoC.
Mutta se on aika nopea.
Hinnasta en tiedä, mutta sillä ei ole väliä - Intelillä on todellakin varaa vallata markkinaosuutta vaikka tappiollisesti.
Ehkä oleellisinta on virrankulutus. Sekin osuu vertailussa pakan keskikastiin. Intel todellakin pystyy tekemään vähävirtaisen prosessorin. Ja x86-arkkitehtuuri taipuu vähävirtaiseksi.
Siinäpä kaksi ainakin minut yllättänyttä juttua.
On hyvä kiinnittää huomiota siihen, että nyt on kyse Intelin ensimmäisestä yrityksestä Intelille uudessa tuoteryhmässä. Tulevat mallit lienevät parempia. Silloin ARM-arkkitehtuurin edut alkavat haihtua olemattomiin. Toki myös ARMit jatkavat rakettimaista nousuaan.
Oma tärkeä lukunsa on ohjelmistopuoli, ja kenellä siellä on etumatkaa. Windows pyörii ARM-prosessoreilla vielä tämän vuoden aikana. Silloin Intel menettää valtavan kilpailuedun. Tosin hirvittävä läjä x86-koneille kirjoitettuja pelejä (ja muita sovelluksia) ei katoa mihinkään, ja ARM-Windowsin menestyksestä ei ole takeita.
Android puolestaan pyörii x86-arkkitehtuurilla jo nyt.
Tulee hurja vääntö.
Kovista tehoista malliesimerkkejä ovat mm. nVidian Tegra 3 -piiriin pohjautuvat laitteet ja uusi iPad, kustannustehokkuudesta vaikkapa 35 dollarin Raspberry Pi -tietokone.
Kolmas ARMin etu on vähäinen virrankulutus ja siten vähäinen lämpeneminen - tosin uuden iPadin kerrotaan hehkuvan rasituksessa melkoisesti.
Ruudikkaimmissa ARM SoCeissa on jo nyt riittävästi tehoa läppärin pyörittämiseen, ja ensimmäisiä uuden aallon ARM-läppäreitä odotellaan markkinoille (kuten aina). Niiden pitäisi olla kovinkin halpoja, erittäin kevyitä ja akkukestoltaan parempia kuin mihin on totuttu.
Lyhyesti sanottuna ARM-teknologia on niin innostavaa, että minäkin inspiroiduin visioimaan aiheen ympärille täydellisen laitteen.
x86-arkkitehtuurilla prosessorimarkkinoiden suvereeniksi ykköseksi noussut Intel ei tietenkään katso ARMin nousua kädet taskussa. Intelin ensimmäinen SoC, Atom Z2460, on löytänyt tiensä ensimmäiseen jotakuinkin markkinoille ehtineeseen tuotteeseen, Lava Xolo X900 -älypuhelimeen. Ja kas - tilanne näyttää välittömästi aivan toiselta kuin piti. Intel on tehnyt sen, mihin sen ei pitänyt pystyä.
Atom Z2460 ei ole huipputuote. Se ei ole nopein, halvin tai akkuystävällisin SoC.
Mutta se on aika nopea.
Hinnasta en tiedä, mutta sillä ei ole väliä - Intelillä on todellakin varaa vallata markkinaosuutta vaikka tappiollisesti.
Ehkä oleellisinta on virrankulutus. Sekin osuu vertailussa pakan keskikastiin. Intel todellakin pystyy tekemään vähävirtaisen prosessorin. Ja x86-arkkitehtuuri taipuu vähävirtaiseksi.
Siinäpä kaksi ainakin minut yllättänyttä juttua.
On hyvä kiinnittää huomiota siihen, että nyt on kyse Intelin ensimmäisestä yrityksestä Intelille uudessa tuoteryhmässä. Tulevat mallit lienevät parempia. Silloin ARM-arkkitehtuurin edut alkavat haihtua olemattomiin. Toki myös ARMit jatkavat rakettimaista nousuaan.
Oma tärkeä lukunsa on ohjelmistopuoli, ja kenellä siellä on etumatkaa. Windows pyörii ARM-prosessoreilla vielä tämän vuoden aikana. Silloin Intel menettää valtavan kilpailuedun. Tosin hirvittävä läjä x86-koneille kirjoitettuja pelejä (ja muita sovelluksia) ei katoa mihinkään, ja ARM-Windowsin menestyksestä ei ole takeita.
Android puolestaan pyörii x86-arkkitehtuurilla jo nyt.
Tulee hurja vääntö.
sunnuntai 26. helmikuuta 2012
ARMin läpimurto läppäreihin 2011, eiku 2012, vai..?
ARM-arkkitehtuurin prosessorit eivät lyöneet läpi (mini)läppärimarkkinoilla viime vuonna. Harmi, sillä ARMit ovat halpoja ja erittäin virtapihejä - ja tehot nousevat jäätävää tahtia.
Mutta tänä vuonna! Kyllä! Neliytimisiä ARM-SoC:eja (system on chip) on jo vaikka kuinka, ja niissä todellakin piisaa tehoa työpöytäkäyttöjärjestelmien pyörittämiseen.
Yksi kiinnostavista tiedossa olevista tuotteista on Genesin tuleva miniläppärimalli, joka pohjautuu Freescalen iMX6-sociin. Itse asiassa kyttäsin koko viime vuoden, koska Genesin vielä tälläkin hetkellä myynnissä olevat iMX5-pohjaiset Efika-tietsikat päivitettäisiin oleellisesti ruudikkaampaan iMX53-sarjaan. Mutta eipä semmoisia ole tulossakaan, koska Genesillä todettiin olevan fiksumpaa hypätä yhden prosessorimallin yli ja siirtyä suoraan parhaimmillaan neliytimisyyttä tarjoavaan iMX6-sarjaan.
Maanantaina 27.2.2012 alkavilla Barcelonan mobiilimessuilla saatetaan muuten julkistaa mielinkiintoisia asioita tähänkin liittyen.
Mutta... Kuinka tässä mahtaa lopulta käydäkään? Kyllä, ARM-socit ovat kovaa settiä ja esim. Apple saattaa tosiaan väsätä Macbook Airia, jossa hyrrää iPad2:sta ja iPhone 4S:stä tutun A5-prosessorin evoluutiomalli tai seuraaja A6. Se olisi varmasti ihan hyvä vekotin.
Intel ei tosin antaudu taistelutta. Intelin x86-arkkitehtuuri on hirvittävä virtasyöppö ja kallis kuin mikä, mutta tehoa löytyy. Ja sekin ihme on nähty, että Intel on jo saanut ulos ensimmäisen SoC-tuotteensa, eikä tuoreimmat Atomit muutenkaan ole täysin kelvottomia.
2013 puolivälin paikkeille ajoittuva Haswell-arkkitehtuuri mahdollistanee jo varsin kovat mobiilisirut.
Vai keikahtaako koko mobiilitietokoneilu Ubuntu Android-puhelimissa -hässäkän muottiin? Eli oli prosessori ja käyttöjärjestelmä mikä tahansa, suoritin on luurissa ja luuriin lykätään näyttöjä ja näppäimistöjä (ja peliohjaimia!) käyttötilanteen mukaan. Ei paha visio.
Mobiilimessuista vielä sen verran, että odotan oikeasti Nokian huhuttua ghetto-Lumiaa; Windows-luuri (rutkasti?) alle 200 eurolla saattaisi mahtua jopa minun budjettiini.
Mutta tänä vuonna! Kyllä! Neliytimisiä ARM-SoC:eja (system on chip) on jo vaikka kuinka, ja niissä todellakin piisaa tehoa työpöytäkäyttöjärjestelmien pyörittämiseen.
Yksi kiinnostavista tiedossa olevista tuotteista on Genesin tuleva miniläppärimalli, joka pohjautuu Freescalen iMX6-sociin. Itse asiassa kyttäsin koko viime vuoden, koska Genesin vielä tälläkin hetkellä myynnissä olevat iMX5-pohjaiset Efika-tietsikat päivitettäisiin oleellisesti ruudikkaampaan iMX53-sarjaan. Mutta eipä semmoisia ole tulossakaan, koska Genesillä todettiin olevan fiksumpaa hypätä yhden prosessorimallin yli ja siirtyä suoraan parhaimmillaan neliytimisyyttä tarjoavaan iMX6-sarjaan.
Maanantaina 27.2.2012 alkavilla Barcelonan mobiilimessuilla saatetaan muuten julkistaa mielinkiintoisia asioita tähänkin liittyen.
Mutta... Kuinka tässä mahtaa lopulta käydäkään? Kyllä, ARM-socit ovat kovaa settiä ja esim. Apple saattaa tosiaan väsätä Macbook Airia, jossa hyrrää iPad2:sta ja iPhone 4S:stä tutun A5-prosessorin evoluutiomalli tai seuraaja A6. Se olisi varmasti ihan hyvä vekotin.
Intel ei tosin antaudu taistelutta. Intelin x86-arkkitehtuuri on hirvittävä virtasyöppö ja kallis kuin mikä, mutta tehoa löytyy. Ja sekin ihme on nähty, että Intel on jo saanut ulos ensimmäisen SoC-tuotteensa, eikä tuoreimmat Atomit muutenkaan ole täysin kelvottomia.
2013 puolivälin paikkeille ajoittuva Haswell-arkkitehtuuri mahdollistanee jo varsin kovat mobiilisirut.
Vai keikahtaako koko mobiilitietokoneilu Ubuntu Android-puhelimissa -hässäkän muottiin? Eli oli prosessori ja käyttöjärjestelmä mikä tahansa, suoritin on luurissa ja luuriin lykätään näyttöjä ja näppäimistöjä (ja peliohjaimia!) käyttötilanteen mukaan. Ei paha visio.
Mobiilimessuista vielä sen verran, että odotan oikeasti Nokian huhuttua ghetto-Lumiaa; Windows-luuri (rutkasti?) alle 200 eurolla saattaisi mahtua jopa minun budjettiini.
tiistai 11. lokakuuta 2011
Pelikelpoinen ARM-miniläppäri - unelmavehje
Jokainen moniytimisten ARM-prosessorien huikeaa kehitystä seurannut on varmasti ihmetellyt, missä kunnolliset ARM-pohjaiset miniläppärit viipyvät. Niin ihmettelen minäkin, ja odotellessani olen ehtinyt visioimaan lähitulevaisuuden unelmalaitteeni jo moneen kertaan.
Formfactor olisi 10-tuumainen miniläppäri.
Prosessoriksi jokin 2-4 -ytiminen ARM system-on-chip (SoC), kuten Qualcommin Snapdragon S4-sarjalainen, Texas Instrumentsin OMAP 4 -sarjalainen, nVidian Tegra3, tai vastaava. Todennäköisesti jokin PowerVR:n Series5XT SGXMP -grafiikkaytimiä sisältävä malli olisi paras, nVidian nihkeän ajuripolitiikan vuoksi.
Ei missään nimessä mitään Intelin Atomia, sillä ne imevät reippaasti virtaa, vaativat tuulettimen jäähdytykseen ja eivät ole niin hirmuisen tehokkaitakaan.
Muistiksi pari gigaa 1333 MHz DDR3:a, tai mitä tuollaiset SoCit nyt kaverikseen haluavatkaan. Nopsaa graffamuistia 256 megaa mukaan, jos onnistuu. Muistiväylä niin leveäksi, että piisaa.
Tallennustilaksi riittäisi 8-12 gigaa SSD:tä, sillä käyttäjän data säilöttäisiin SDHC-korteille (joille olisi pari paikkaa) ja pilvipalveluihin.
Näytöksi 1366 x 768 -multitouch-kosketusnäyttö, ja näyttö kierrettävissä tablettiasentoon kuten Dellin XT-laitteissa, Fujitsun Lifebookeissa, HP:n EliteBookeissa ja mitä näitä nyt on. Tai voisi se näppis olla slider-tyyppisestikin.
Näytön laidoille täydet pelikonsoliohjaimet, eli sama setti kuin PS Vitassa: neljä nappia, ristiohjain ja kaksi analogista padiohjainta. Etusormille liipaisimet/hartianapit. Niitä riittäisi yksi per sormi, eikä mitään analogipelleilyä vain puhtaat kaksiasentoiset napit.
Muuten perusjutut: wifi, bluetooth, mini-HDMI out, USB, nettikamera.
Valinnaisiksi lisävarusteiksi tarjottaisiin DVB-T2 -digitelkkariviritin, 3G-modeemi ja GPS, ja näille lisävarusteille varattaisiin valmiit asennuskolot/tilat laitteen runkoon. (paitsi jos valittu SoC olisi Snapdragon S4, jossa digi-tv -viritintä lukuunottamatta on em. lisävarusteet mukana, epäilemättä erittäin kilpailukykyiseen hintaan)
Käyttöjärjestelmäksi jokin Linux, vaikka peruskäyttöön loistavasti sopiva ja mukavasti kypsynyt Ubuntu. Ei Windowsia, koska se on kallis ja ehkä vielä Windows 8:ssakin raskaan puoleinen.
Ubuntulle saa myös mukavasti ja helposti hirmuisen läjän ilmaisia ohjelmia, toimisto-ohjelmistopakettia myöten (LibreOffice).
Androidiin ei kannattaisi koskea, sillä hitostako sitä tietää, mitä Google keksisi. Aitoja Linuxeja ei omista tai pompota kukaan.
Nokkelimmat ovatkin jo huomanneet, että tällainen laitehan olisi täydellinen miniläppäri, mobiilipelikonsoli ja ainakin välttävä tabletti.
Kotikäytössä vehje tietysti kytkettäisiin työhuoneessa monitoriin, täysikokoiseen näppäimistöön ja hiireen, jolloin laite kävisi passelisti työkoneesta.
Olohuoneen puolella laite törkättäisiin HDMI:llä televisioon ja peliohjaimina käytettäisiin langattomia peliohjaimia kuin Playstation 3:lla tai Xbox 360:lla ikään. Hups, laite kävisi myös kotikonsolista.
Softan puolella mukaan nakerreltaisiin Steamin kaltainen palvelu, josta voisi ladata kaikki pelit, ja vaikka musiikkia, tv-sarjoja, leffoja ja kirjoja myös. Oho, silloinhan laite kävisi myös HTPC:stä ja vähän eReaderistakin.
Pelinkehittäjille palvelu tarjoaisi valmiin tuen paitsi kertaostojen laskutukseen, myös free-to-play-/mikromaksu -ansaintamallin tuen, unohtamatta kuukausimaksuja.
Palvelun ylläpitäjäkin olisi niin fiksu, että tajuaisi tapahtumien määrän olevan huikea, joten 10% osuus maksuista riittäisi hyviin tuloihin.
Loppusilauksesta kävisi lokalisaatiotoiminnot, joiden avulla pelit saisi tehokkaasti ainakin tekstitettyä kaikille halutuille kielille. Näin markkina-alue avartuisi niin haluttaessa lähelle oikeasti globaalia.
Siinähän vallan herkistyisi, kun laite ottaisi tuulta purjeisiin kehittyvien alueiden talouksissa, ja muutaman vuoden kuluttua länsimaissakin päästäisiin ihmettelemään afrikkalaisia, eteläamerikkalaisia ja vaikka intialaisia tuotantoja. Ties vaikka kulttuurien välinen sisältökauppa tasaisi kauppataseita ja edesauttaisi kansojenvälistä dialogia. Aika happoisia visioita!
Linux ei ole kuuluisa pelialusta, mutta sehän saattaa johtua vain sopivien laitteiden ja jakelupalvelujen puutteesta (jotka juuri speksasinkin). Pelimoottoreita, middlewarea ja työkalujahan on vaikka muille jakaa, suurin osa vielä ilmaisia. Kovatasoisia kaupallisia tuotteitakin on, kuten venäläisten väsäämä Unigine.
Pelinkehitys voisi olla em. kuviolla aika mukavaakin, sillä laitteelle voisi tehdä kaiken tyyppisiä pelejä; tablettipelejä, käsikonsolipelejä, kotikonsolipelejä, tietokonepelejä. Kohderauta olisi tarkalleen tiedossa, ja myös kehitys- ja testausrautana voitasiin käyttää prikulleen samoja laitteita.
Raudan elinkaari voisi olla 3-5 vuotta, jonka jälkeen speksiä uudistettaisiin, mahdollisuuksien mukaan taaksepäin yhteensopivuus säilyttäen.
Laitteen pitäisi myös olla törkeän halpa, sillä kalliilla Atomilla ja Windowsilla siunattuja miniläppäreitäkin saa jo 199 eurolla. ARM SoCit ovat merkittävästi (=kymppejä) halvempia kuin Atomit, ja Linux ei maksaisi mitään (=lisää kymppejä).
Epäonnistuneestikin tuotettuna unelmalaitteen hinnan pitäisi jäädä (pitkälle) alle parin sadan. ARM-läppäreitähän jo siis saa edullisesti, kuten Genesin Efika-laitteet alkaen 189 EUR (ja paikallisessa Gigantissa näin wanhan Toshiban AC-100 Tegra2 -Android-miniläppärin 149 eurolla).
Huh, kun alkaa taas oikein sapettaa! Miksei tällaisia laitteita notku kauppojen hyllyllä? Ainoa lohtu on, että vastaavia saattaa olla tulossa ensi vuoden aikana. Ainakin vekottimien trendejä syynäämällä on selvää, että samansuuntaisia ajatuksia on ilmassa, ja moni firma hapuilee oikeaan suuntaan.
edit: pakko lisätä vielä pari linkkiä lisätodisteeksi. Googletan joka päivä "arm netbook" viimeisen 24 tunnin ajalta, ja tämänkaltaisia osumia tulee pikkuhiljaa enemmän ja enemmän: 57 dollarin ARM-netbook ja 78 dollarin ARM-netbook.
Halpoja, surkeita kiinalaisritsoja, mutta eipä ole hintakaan paha. Tässä kirjoituksessa kuvaamani high-end -laite olisi siis erittäin todennäköisesti myytävissä alle 200 eurolla.
Rykäisen lopuksi pienen linkkikoosteen asian tiimoilta:
Wii U controller with screen
Acer believes in netbooks
Acer believes ultrabooks and tablets will be a passing fad
Quad core SoCs will be a huge success
LG Optimus Note Slider
Atari Arcade game controller for iPad
Nintendo 3DSjoystick add-on
KT Spider conceptdevice
Razer Switchblade gaming netbook concept
Raspberry Pi, the 25 USD computer. ARM processor, runs Quake III in 1080p
Asus X101 netbook for 169 EUR / 199 USD (Meego+Atom)
PS Vita, Sony’s handheld console, launches Q4 2011
Gamestop’s gaming tablet with game controllers
Qualcomm envisions mobile devices to replace consoles (Snapdragon S3 ja S4)
Microsoft’s patent for a modular smartphone
The first Tegra3 tablet, from the Chinese manufacturer ZTE
India’s 35 USD tablet
Formfactor olisi 10-tuumainen miniläppäri.
Prosessoriksi jokin 2-4 -ytiminen ARM system-on-chip (SoC), kuten Qualcommin Snapdragon S4-sarjalainen, Texas Instrumentsin OMAP 4 -sarjalainen, nVidian Tegra3, tai vastaava. Todennäköisesti jokin PowerVR:n Series5XT SGXMP -grafiikkaytimiä sisältävä malli olisi paras, nVidian nihkeän ajuripolitiikan vuoksi.
Ei missään nimessä mitään Intelin Atomia, sillä ne imevät reippaasti virtaa, vaativat tuulettimen jäähdytykseen ja eivät ole niin hirmuisen tehokkaitakaan.
Muistiksi pari gigaa 1333 MHz DDR3:a, tai mitä tuollaiset SoCit nyt kaverikseen haluavatkaan. Nopsaa graffamuistia 256 megaa mukaan, jos onnistuu. Muistiväylä niin leveäksi, että piisaa.
Tallennustilaksi riittäisi 8-12 gigaa SSD:tä, sillä käyttäjän data säilöttäisiin SDHC-korteille (joille olisi pari paikkaa) ja pilvipalveluihin.
Näytöksi 1366 x 768 -multitouch-kosketusnäyttö, ja näyttö kierrettävissä tablettiasentoon kuten Dellin XT-laitteissa, Fujitsun Lifebookeissa, HP:n EliteBookeissa ja mitä näitä nyt on. Tai voisi se näppis olla slider-tyyppisestikin.
Näytön laidoille täydet pelikonsoliohjaimet, eli sama setti kuin PS Vitassa: neljä nappia, ristiohjain ja kaksi analogista padiohjainta. Etusormille liipaisimet/hartianapit. Niitä riittäisi yksi per sormi, eikä mitään analogipelleilyä vain puhtaat kaksiasentoiset napit.
Muuten perusjutut: wifi, bluetooth, mini-HDMI out, USB, nettikamera.
Valinnaisiksi lisävarusteiksi tarjottaisiin DVB-T2 -digitelkkariviritin, 3G-modeemi ja GPS, ja näille lisävarusteille varattaisiin valmiit asennuskolot/tilat laitteen runkoon. (paitsi jos valittu SoC olisi Snapdragon S4, jossa digi-tv -viritintä lukuunottamatta on em. lisävarusteet mukana, epäilemättä erittäin kilpailukykyiseen hintaan)
Käyttöjärjestelmäksi jokin Linux, vaikka peruskäyttöön loistavasti sopiva ja mukavasti kypsynyt Ubuntu. Ei Windowsia, koska se on kallis ja ehkä vielä Windows 8:ssakin raskaan puoleinen.
Ubuntulle saa myös mukavasti ja helposti hirmuisen läjän ilmaisia ohjelmia, toimisto-ohjelmistopakettia myöten (LibreOffice).
Androidiin ei kannattaisi koskea, sillä hitostako sitä tietää, mitä Google keksisi. Aitoja Linuxeja ei omista tai pompota kukaan.
Nokkelimmat ovatkin jo huomanneet, että tällainen laitehan olisi täydellinen miniläppäri, mobiilipelikonsoli ja ainakin välttävä tabletti.
Kotikäytössä vehje tietysti kytkettäisiin työhuoneessa monitoriin, täysikokoiseen näppäimistöön ja hiireen, jolloin laite kävisi passelisti työkoneesta.
Olohuoneen puolella laite törkättäisiin HDMI:llä televisioon ja peliohjaimina käytettäisiin langattomia peliohjaimia kuin Playstation 3:lla tai Xbox 360:lla ikään. Hups, laite kävisi myös kotikonsolista.
Softan puolella mukaan nakerreltaisiin Steamin kaltainen palvelu, josta voisi ladata kaikki pelit, ja vaikka musiikkia, tv-sarjoja, leffoja ja kirjoja myös. Oho, silloinhan laite kävisi myös HTPC:stä ja vähän eReaderistakin.
Pelinkehittäjille palvelu tarjoaisi valmiin tuen paitsi kertaostojen laskutukseen, myös free-to-play-/mikromaksu -ansaintamallin tuen, unohtamatta kuukausimaksuja.
Palvelun ylläpitäjäkin olisi niin fiksu, että tajuaisi tapahtumien määrän olevan huikea, joten 10% osuus maksuista riittäisi hyviin tuloihin.
Loppusilauksesta kävisi lokalisaatiotoiminnot, joiden avulla pelit saisi tehokkaasti ainakin tekstitettyä kaikille halutuille kielille. Näin markkina-alue avartuisi niin haluttaessa lähelle oikeasti globaalia.
Siinähän vallan herkistyisi, kun laite ottaisi tuulta purjeisiin kehittyvien alueiden talouksissa, ja muutaman vuoden kuluttua länsimaissakin päästäisiin ihmettelemään afrikkalaisia, eteläamerikkalaisia ja vaikka intialaisia tuotantoja. Ties vaikka kulttuurien välinen sisältökauppa tasaisi kauppataseita ja edesauttaisi kansojenvälistä dialogia. Aika happoisia visioita!
Linux ei ole kuuluisa pelialusta, mutta sehän saattaa johtua vain sopivien laitteiden ja jakelupalvelujen puutteesta (jotka juuri speksasinkin). Pelimoottoreita, middlewarea ja työkalujahan on vaikka muille jakaa, suurin osa vielä ilmaisia. Kovatasoisia kaupallisia tuotteitakin on, kuten venäläisten väsäämä Unigine.
Pelinkehitys voisi olla em. kuviolla aika mukavaakin, sillä laitteelle voisi tehdä kaiken tyyppisiä pelejä; tablettipelejä, käsikonsolipelejä, kotikonsolipelejä, tietokonepelejä. Kohderauta olisi tarkalleen tiedossa, ja myös kehitys- ja testausrautana voitasiin käyttää prikulleen samoja laitteita.
Raudan elinkaari voisi olla 3-5 vuotta, jonka jälkeen speksiä uudistettaisiin, mahdollisuuksien mukaan taaksepäin yhteensopivuus säilyttäen.
Laitteen pitäisi myös olla törkeän halpa, sillä kalliilla Atomilla ja Windowsilla siunattuja miniläppäreitäkin saa jo 199 eurolla. ARM SoCit ovat merkittävästi (=kymppejä) halvempia kuin Atomit, ja Linux ei maksaisi mitään (=lisää kymppejä).
Epäonnistuneestikin tuotettuna unelmalaitteen hinnan pitäisi jäädä (pitkälle) alle parin sadan. ARM-läppäreitähän jo siis saa edullisesti, kuten Genesin Efika-laitteet alkaen 189 EUR (ja paikallisessa Gigantissa näin wanhan Toshiban AC-100 Tegra2 -Android-miniläppärin 149 eurolla).
Huh, kun alkaa taas oikein sapettaa! Miksei tällaisia laitteita notku kauppojen hyllyllä? Ainoa lohtu on, että vastaavia saattaa olla tulossa ensi vuoden aikana. Ainakin vekottimien trendejä syynäämällä on selvää, että samansuuntaisia ajatuksia on ilmassa, ja moni firma hapuilee oikeaan suuntaan.
edit: pakko lisätä vielä pari linkkiä lisätodisteeksi. Googletan joka päivä "arm netbook" viimeisen 24 tunnin ajalta, ja tämänkaltaisia osumia tulee pikkuhiljaa enemmän ja enemmän: 57 dollarin ARM-netbook ja 78 dollarin ARM-netbook.
Halpoja, surkeita kiinalaisritsoja, mutta eipä ole hintakaan paha. Tässä kirjoituksessa kuvaamani high-end -laite olisi siis erittäin todennäköisesti myytävissä alle 200 eurolla.
Rykäisen lopuksi pienen linkkikoosteen asian tiimoilta:
Wii U controller with screen
Acer believes in netbooks
Acer believes ultrabooks and tablets will be a passing fad
Quad core SoCs will be a huge success
LG Optimus Note Slider
Atari Arcade game controller for iPad
Nintendo 3DSjoystick add-on
KT Spider conceptdevice
Razer Switchblade gaming netbook concept
Raspberry Pi, the 25 USD computer. ARM processor, runs Quake III in 1080p
Asus X101 netbook for 169 EUR / 199 USD (Meego+Atom)
PS Vita, Sony’s handheld console, launches Q4 2011
Gamestop’s gaming tablet with game controllers
Qualcomm envisions mobile devices to replace consoles (Snapdragon S3 ja S4)
Microsoft’s patent for a modular smartphone
The first Tegra3 tablet, from the Chinese manufacturer ZTE
India’s 35 USD tablet
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)