Näytetään tekstit, joissa on tunniste Running with rifles. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Running with rifles. Näytä kaikki tekstit

perjantai 7. lokakuuta 2011

Digijakelun kääntöpuoli, osa II - Kuolema korteille

Juuri päästyäni voivottelemasta Playstation Networkin hakkerointia yleisellä tasolla ja nykykonsoleiden verkkovirittyneisyyttä edellisessä blogitekstissäni, iski ilmeisesti digijakelun kääntöpuoli nassuun vielä konkreettisemmin.

Aamulla sain ilmoituksen pankiltani: "Saamiemme tietojen mukaan yllämainitun korttinne tiedot ovat saattaneet joutua vääriin käsiin. Olemme tilanneet teille uuden nykyistä vastaavan kortin uudella kortinnumerolla ja tunnusluvulla."

Kokeilin sitten ostaa niin ikään aiemmin mainitsemani Road of Devastation -lisäsisältöpaketin Dead Nation -zombiräiskintään. Ei onnistunut, ei.

Nyt kismittää jo jonkin verran. Vuosia samalla, erittäin helposti muistettavalla pin-koodilla siunattu korttini on siis historiaa.

Joudun siis ainakin vaihtamaan maksukorttini tiedot kaikkiin käyttämiini pelien digijakelupalveluihin ja verkkokauppoihin, sekä opiskelemaan uuden pin-koodin (jonka jo sainkin, ja se ei ole poikkeuksellisen helppo muistaa).

Oletan koko ikävyyden johtuvan Sonyn Playstation Networkin hakkerointitapauksesta. Toki pankkini on teoriassa voinut saada vihiä oletetusta väärinkäytöstä muualtakin.

Kieltämättä olen viime aikoina tehnyt maksukortillani muutaman itselleni suhteellisen epätavallisen oston, nimittäin miniläppäritilauksen Saksan Amazonista ja Running with rifles -tilauksen BMT Micro-palvelun kautta.

En kuitenkaan usko, että syy löytyy näistä.

Perskuta!

maanantai 26. syyskuuta 2011

Kotimaisia indiepelejä MindTrekin kilpailussa

Blogaaja on nyt reippaasti ajastaan jäljessä, sillä MindTrekin Indie Game Awards -indiepelikilpailuun mukaan hyväksytyt pelit julkistettiin jo viime viikon torstaina. Ehdokkaat lienevät edustava otos tällä hetkellä Suomessa kehitettävistä indiepeleistä.

The Swapper vaikuttaa videon ja tuomariston luonnehdinnan perusteella ehdalta indiematskulta. Ensimmäinen mielleyhtymä on Frozenbyten menestyksekäs Trine, mutta todellisuudessa siitä saatetaan olla aika kaukana.

Driftmoon näyttää niin ikään vahvasti indieltä, sillä vaikutekoura näyttää kahmaisseen enimmäkseen retrolaarista, mutta tarinaan lupaillaan kuuluvan muutakin kuin kierrätettyä perusfantasiaa.

Carrotia näyttää... näyttävältä. Indiepeli voi ilman muuta olla myös pieni ja sievä, eikä indiessä todellakaan ole mitään omaperäisyys/sekoilu/kokeellisuus/hörhöilyvelvoitetta, mutta varsinkin iOS-pelinä tälle ei ole vaikea kuvitella menestystä vaikkei indiekisalta olisikaan tullut vetoapua.

Journey of Bloboksesta en löytänyt juuri mitään nettimateriaalia. Tuomariston näkemys on "hiottu iOS peli, tuo jotain uutta fysiikkapeleihin".

Jackals on siinä mielessä yllättävä tapaus, että asialla on ymmärtääkseni jo pidemmän aikaa softabisneksessä toiminut yhtiö. Teknologiaksi on valittu hyväksi todettua kaupallista tavaraa eli Unreal Engine 3 ja peliä ollaan julkaisemassa heti kättelyssä Playstation 3:lle, Xbox 360:lle ja pc:lle.

Harmillisesti oma suosikkini Running with rifles ei päässyt mukaan. Mahtoiko peli jäädä kautta linjan näyttävien kilpailijoidensa jalkoihin spartalaisen ulkoasunsa takia? Tai ehkä maanläheinen ampumapeli ei sovi ajan henkeen, mene ja tiedä.

torstai 15. syyskuuta 2011

Running with rifles!

Blogini ensimmäinen kirjoitus puffaa omassa lajissaan mainiota indiepeliä Running with riflesiä.

Tamperelaisen Modulaation Gamesin kehittämä Running with rifles on edennyt beta 0.4 -versioon, joka on merkittävä virstanpylväs parillakin tavalla.

Pelissä on nyt mukana nettipeli, vaikkakaan ei viimeisen päälle käytettävästi.

Nettipelin myötä peli on myös saavuttanut pre-purchase -vaiheen, joten pikkusolttujen taistelun kehitystä on luontevaa tukea rahallisesti mm. Minecraftista tutun bisnesmallin myötä. Toivoa sopii, että rahaa liruisi Modulaation suuntaan pian riittävästi pelin kehittämisen kiihdyttämiseksi entisestään.

Running with rifles muistuttaa jonkin verran Amiga-klassikko Cannon Fodderia, mikä tekee pelistä automaattisesti kiinnostavan. Cannon Fodder oli erinomainen peli, ja kantaaottavuudessaan ennen kaikkea erinomainen sotapeli. Toisaalta cannonfoddermainen meininki tuntuu nykyään tuoreelta - niin hämmentävää kuin se onkin, harvassa sotateemaisessakaan nykypelissä hahmot kuolevat pääasiassa ensimmäisestä osumasta. Pelin kotisivuilla löytyvästä videosta saa hyvän kuvan pelin luonteesta.